Suomalaisten frisbeegolfseurojen ilmapiiri näyttäytyy 2021 positiivisena ja kehitys on ollut valtaosaltaan hyvää, mutta paikoin tilanteessa on parannettavaa ja joiltakin osin kehitys on ollut negatiivista edellisiin vuosiin verrattuna.
Harrastajat kokevat, että kaikilla on mahdollisuus osallistua seuran toimintaan, harrastaa voi edullisesti ja että syrjintää esiintyy varsin vähän. Kuitenkin syrjinnästä puhutaan seuroissa vähän, eivätkä toimenpiteet ole näkyviä perusharrastajille. SFL haastaakin nyt kaikki jäsenseurat ottamaan yhdenvertaisuustyön näkyvästi esille seuroissaan ja viestimään jäsenilleen yhdenvertaisuudesta SFL:n ja Olympiakomitean työkalujen avulla.
Suomen frisbeegolfliiton puheenjohtaja Laura Heikkilä kommentoi kyselyn tuloksia:
Tuloksissa näkyy lajin harrastajamäärien kasvu ja jäsenseurojen jäsenten määrän kasvu. On hienoa, että frisbeegolf koetaan edelleen vahvasti yhdenvertaisena lajina, vaikka mukaan on tullut paljon uusia harrastajia. Lajiliittona haluamme tarjota malleja, joiden avulla jäsenseurat voivat tarjota opastusta ja toimintaa moninaiselle osallistujajoukolle. Yksi esimerkki tästä on tänä vuonna käynnissä ollut Soveltavan liikunnan hanke.
Lue Soveltavan liikunnan hankkeesta.
Lue liiton yhdenvertaisuusohjelmasta täällä.
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskysely
SFL kartoitti keväällä 2021 tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskyselyllä yhdenvertaituustyön toteutumista seuroissa.
Kyselyyn vastasi 461 liiton jäsentä, joista 88 % miehiä, 11 % naisia ja 2 % muunsukupuolisia tai ei halunnut määritellä sukupuoltaan. Vastaajista 98 % oli harrastajia/kilpapelaajia, 4 % ohjaajia ja 23 % seuran johtohenkilöitä (vastaaja saattoi valita useamman).
Lue tästä pidempi analyysi ja vertailua edellisiin vuosiin.
Yhdenvertaisuus
89 % vastaajista (vrt. 2019 84 % ja 2017 82 %) kokee, että kaikilla ryhmillä on mahdollisuus osallistua seuran toimintaan ilman hankaluuksia.
Vastaajista 96 % (2019 98 %, 2017 97 %) kokee, että tytöillä ja pojilla on seurassa yhtäläiset mahdollisuudet harrastamiseen ja kilpailemiseen. Kehitystä on tapahtunut myös siinä, että nyt 59 prosentissa seuroista (2019 54 %) valmentajan, ohjaajan tai johtotehtävissä on mukana sekä miehiä että naisia.
Yhdenvertaisuuden näkökulmasta frisbeegolfin vahvuudeksi muodostuu harrastuksen edullisuus. 99 % vastaajista (vrt. 2019 98 % ja 2017 99 %) kertoi, että seurassa harrastaminen on mahdollista edullisesti.
Sen sijaan kehityskohdaksi yhdenvertaisuuden näkökulmasta voidaan edelleen nähdä vammaisurheilun ja soveltavan liikunnan asema seuroissa. Tilanne onkin jo jonkin verran kohentunut vuodest 2019. Silloin vain 4 % vastaajista kertoi, että heidän seuroissaan oli vammaisurheilua tai soveltavaa liikuntaa, vuonna 2021 luku on 10 %. Työtä on siis vielä paljon, mutta jonkin verran on saatu jo luotua lisää mahdollisuuksia.
Käynnissä on muun muassa esteettömään frisbeegolfrataan liittyvä hanke, lisäksi kartoitetaan mahdollisuuksia viestiä esteettömistä radoista aiempaa paremmin. Lisäksi käynnissä on Soveltavan liikunnan järjestön SoveLin kanssa yhteinen OKM:n rahoittama hanke ja lisäksi Paralympiakomitean kanssa ollaan aloittamassa lisää yhteistyötä.
Maahanmuutajataustaisia harrastajia on tullut lisää kahdessa vuodessa. 39 % vastaajista kertoo, että heidän seuroissaan on maahanmuuttataustaisia harrastajina, ohjaajina ja johtohenkilöinä vasta 1 prosentissa. Vuonna 2019 ja 2017 vain 32 % seuroista oli lainkaan mukana maahanmuuttajataustaisia henkilöitä
Ilmapiiri
Vuoden 2021 yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokyselyn vastaajista 71 % kertoo, että seurassa huomioidaan hyvin uudet harrastajat, ja että kokeneemmat jäsenet kannustavat ja neuvovat uusia tulokkaita. Vuoden 2019 kyselyssä vastaava luku oli 79 % Vuoden 2017 vastaavassa kartoituksessa prosenttiosuus kaikista vastaajista oli 76.
Vuonna 2019 vastaajista 94 % koki seuran ilmapiirin avoimeksi ja moniarvoiseksi, vuonna 2021 seuransa ilmapiirin koki avoimeksi ja moniarvoiseksi 91 % vastaajista. Vuonna 2017 luku oli 95 %. Vaikka ilmapiiri merkittäviltä osin onkin siis yhdenvertaisuutta edistävä, eivät kaikki asiaa näin koe ja tilanne on hieman heikentynyt edellisistä kausista. Avoimuuden, yhdenvertaisuuden ja moniarvoisuuden edistäminen on tärkeä tavoite siis myös tulevaisuudessa.
Syrjintä ja siihen puuttuminen
Syrjintäluvut ovat parantuneet edellisestä kyselystä. 91 % vastaajista (vrt. 2019 86 % ja 2017 83 %) ilmoitti, ettei ole havainnut seurassaan harrastajien, ohjaajien tai johtohenkilöiden käyttävän jotakin ihmisryhmää syrjivää kielenkäyttöä.
85 % (2019 88 % ja 2017 87 %) kertoo, ettei ole todistanut tai kohdannut myöskään syrjivää käytöstä seurassa. Ajoittain tätä tapahtuu, mutta usein tai jatkuvasti käytöstä on todistanut vain 4 vastaajaa, eli vaikka työtä riittää, on tilanne valtaosassa seuroista erinomainen.
Kyselyn mukaan seuroissa ei silti vieläkään puhuta riittävästi syrjinnästä. Vain pienessä osassa seuroja syrjinnästä on puhuttu aktiivisesti. Jonkin verran keskustelua on hieman laajemmalla otoksella, mutta valtaosa vastaajista ei osannut sanoa, onko seurassa keskusteltu syrjinnästä. Tämä on toki edellisten kysymysten perusteella kohtalaisen odotettavaa. Eli jos seurassa ei ole koettu syrjintää ongelmaksi, ei siitä ole välttämättä osattu keskustella. Tässä liiton tulee silti osoittaa mallia ja nostaa asiaa esille entistäkin enemmän.
Se, ettei syrjinnästä yleisesti juuri puhuta, näkyy myös toimintamallien puutteena. Vain 7 % vastaajista sanoo, että heidän seurassaan on määritelty toimintatapa, miten syrjintätapauksissa edetään. Tosin tässäkin suuri valtaosa 68 % ei tiedä onko seurassa toimintatapoja. Eli kyseessä voi olla myös viestinnän puutetta.
