SFL:n lukuja

SFL:n jäsenseurojen jäsenmäärät v. 2009-

2009: 692
2010: 881
2011: 1204
2012: 1452
2013: 2116
2014: 3373
2015: 4647
2016: 5105
2017: 5358
2018: 4933 (switched to a new membership service)
2019: 5636
2020: 6518
2021: 10188
2022: 11100
2023: 11869 

Pylväsdiagrammi SFL:n jäsenseurojen jäsenmäärästä vuodesta 2009 alkaen. Kuva: SFL.

SFL:n jäsenet jäsentyypeittäin v. 2018-

SFL:n seurojen määrät v. 2009-

2009: 14
2010: 19
2011: 24
2012: 35
2013: 53
2014: 78
2015: 95
2016: 119
2017: 139
2018: 150
2019: 163
2020: 170
2021: 179
2022: 206
2023: 207

SFL:n kilpailujen määrät vuosittain v. 2014-

Huom: Kilpailuiden rakenteisiin ja kierrosten laskentatapoihin Metrixissä on tullut muutoksia vuosien varrella. Vuonna 2020 oli laajoja koronarajoituksia tapahtumajärjestämiseen, rajoituksia oli myös 2021.

Suomen PDGA-jäsenmäärät

1999: 8
2000: 4
2001: 14
2002: 11
2003: 8
2004: 12
2005: 58
2006: 107
2007: 208
2008: 284
2009: 354
2010: 428
2011: 509
2012: 579
2013: 718
2014: 1018
2015: 1620
2016: 2403
2017: 2754
2018: 2830*
2019: 3096
2020: 3200
2021: 4310
2022: 4637
2023: 4562*

*lisenssijärjestlemän muutoksen takia myynti alkoi eri aikaan kuin edellisinä vuosina, joten luvut eivät ole täysin vertailukelpoisia

Suomessa eniten huippupelaajia

Suomessa on eniten huippupelaajia suhteessä väkilukuun (2020). Ultiworld Disc Golf -verkkojulkaisu selvitti maiden ja USA:n osavaltioiden tilastot huippupelaajista niin miehissä kuin naisissakin. Suomessa oli ylivoimaisesti eniten pelaajia, joilla on PDGA-rating yli 1000 ja naispelaajia, joilla on PDGA-rating yli 900.

Lähteet:
https://discgolf.ultiworld.com/2021/01/25/the-geography-of-mpo-player-ratings/
https://discgolf.ultiworld.com/2021/01/25/the-geography-of-fpo-player-ratings/

Frisbeegolfin harrastuslukuja

LIITU: Frisbeegolf kolmanneksi suosituin vapaa-ajan liikuntamuoto 11-15-vuotiaiden poikien keskuudessa kesällä (3/2023)

Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa (LIITU) -tutkimus on kansallinen 7–15-vuotiaiden liikkumista, liikuntakäyttäytymistä ja -kulttuuria laajasti kartoittava seurantatutkimus. Frisbeegolfin näkökulmasta tutkimuksessa oli kiinnostavaa mm. se, miten suosittu vapaa-ajan liikuntamuoto frisbeegolf on poikien ja tyttöjen keskuudessa sekä toisaalta suomenkielisten ja ruotsinkielisten 11-15-vuotiaiden keskuudessa.

Frisbeegolf on tutkimuksen mukaan kolmanneksi suosituin vapaa-ajan liikuntamuoto 11-15-vuotiaiden poikien keskuudessa ja vastaavasti tyttöjen keskuudessa 15. suosituin. Suomenkielisten 11-15-vuotiaiden keskuudessa frisbeegolf on neljänneksi suosituin vapaa-ajan liikuntamuoto kesällä ja vastaavasti ruotsinkielisten keskuudessa kahdeksanneksi suosituin. Suomenkielisten keskuudessa frisbeegolf on talvella yhdeksänneksi suosituin liikuntamuoto. 

Kuva: LIITU-tutkimus, liitetaulukko 2 (osa)

Lue lisää: Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. 

Luken valtakunnallinen ulkoilututkimus: viidesosa aikuisväestöstä harrastaa frisbeegolfia (12.5.2022)

Luonnon virkistyskäytön valtakunnalliseen inventointiin kerättiin aineistoa kolmannen kerran vuosina 2019-2021. Frisbeegolf sisällytettiin ulkona liikkumisen aktiviteetteihin ensimmäistä kertaa.

Perinteisten ulkoiluharrastusten rinnalle on tutkimuksen mukaan noussut useita uusia ulkoiluaktiviteetteja. Tutkimukseen sisällytetyistä ulkoiluaktiviteeteista ensimmäistä kertaa mukana olivat frisbeegolfin lisäksi muun muassa maasto- tai polkujuoksu sekä SUP-lautailu. Frisbeegolfia harrastaa Luken tutkimuksen mukaan noin 20 % eli joka viidennes suomalaisesta aikuisväestöstä. 15-24-vuotiaiden keskuudessa osuus on vielä paljon suurempi, peräti 42 %. Lähes yhtä suosittu ulkoiluharrastus on maasto- tai polkujuoksu (18 % aikuisväestöstä).

SFL:n uutinen tutkimuksesta,

Lue kokonaisuudessaan Luken seurantajulkistus 12.5.2022 täältä.

UDisc: Suomessa pelataan eniten frisbeegolfia maailmassa (29.3.2022)

UDisc vertaili sovellukseensa kirjattujen pelattujen frisbeegolfkierrosten määrää eri maiden välillä. Ahvenanmaa ja Suomi komeilevat tilaston kärjessä, kun kierrosten lukumäärä suhteutetaan maiden asukaslukuun. 

Yhdysvallat sijoittuu vertailussa kirkkaasti ykköseksi, jos vertaillaan pelkästään pelattujen kierrosten määrää. Yli 11,5 miljoonaan pelattuun kierrokseen ei yllä lähellekään yksikään maa. Mielenkiintoista kyllä, toiseksi eniten pelattuja kierroksia, 1, 2 miljoonaa, kirjattiin Suomessa ja kolmanneksi eniten, vajaat 1,1 miljoonaa, Ruotsissa. 

Ote UDiscin taulukosta. Kuva: https://udisc.com

Maiden välisessä vertailussa eniten pelattuja kierroksia asukaslukuun suhteutettuna pelattiin Ahvenanmaalla. Muutamassa kuukaudessa yli 10 uuden frisbeegolfradan rakentamista Ahvenanmaalle vuoden 2020 aikana voidaan pitää menestystarinana, jonka onnistumista alleviivaa tilasto, jonka mukaan vuonna 2021 Ahvenmaalla pelattujen kierrosten lukumäärä ylitti asukkaiden lukumäärän, ainoana koko maailmassa. 

Jos Ahvenanmaalla pelattiin 1231 kierrosta tuhatta asukasta kohden, vaikuttaa tilastossa toiseksi tulleen Suomen lukumäärä 217 kierroksellaan ehkä vaatimattomalta. Lähelle Suomen lukemaa yltää tilastoissa kuitenkin vain kaksi maata; kolmantena oleva Norja (198) ja neljäntenä tilastoissa oleva Islanti (193). Huomionarvoisinta UDiscin tilastossa onkin se, että top 5 -maat erottuvat tilastossa selkeästi muista maista, ja ne ovat kaikki Pohjoismaihin kuuluvia. Ruotsi sijoittuu viidenneksi (108), Viro (64) ja Tanska (50) pitävät kuudetta ja seitsemää sijaa, ja Yhdysvallat komeilee tilastossa vasta kahdeksantena (35).  

UDisc-sovellukseen kirjatut pelikierrokset eivät luonnollisesti kerro todellista pelattujen kierrosten lukumäärää. UDisc arvioi, että todellinen lukumäärä saadaan kertomalla pelattujen kierrosten lukumäärä viidellä. UDiscin vuonna 2020 tekemän tutkimuksen mukaan noin 20 % kaikista pelatuista kierroksista maailman eri frisbeegolfradoilla rekisteröidään UDisc-sovellukseen, joka on UDiscin mukaan eniten maailmalla käytetty frisbeegolfsovellus tulosten kirjaamiseen. 

Kyseisellä laskutavalla Suomessa pelattiin viime vuonna yli 6 miljoonaa kierrosta. Jokaista suomalaista kohden pelattuja kierroksia kertyi siis enemmän kuin yksi. Kun Ahvenanmaan ja Suomen tilastoluvut yhdistetään, Suomi näyttäytyy tilaston kärkimaana suhteutettaessa kierrosten lukumäärä asukaslukuun (222 kierrosta/1000 asukasta).

Lue UDiscin englannin kielinen artikkeli täältä.

Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimus aikuisväestön liikunnasta (2018)

Yhteensä 263 000 suomalaista aikuista harrastaa frisbeegolfia ainakin kerran vuodessa. Vähintään kerran viikossa frisbeegolfia harrastaa tutkimuksen mukaan arviolta 49 000 henkilöä.

Frisbeegolfissa harrastuspisteen keskimääräinen etäisyys kotoa on 3,7 kilometriä. Liki puolet, 47 % frisbeegolfia harrastavista kulkee tutkimuksen mukaan harrastuspaikalle aktiivisella kulkutavalla kävellen tai pyöräillen.

Lähde: Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUn, LIKES-tutkimuskeskuksen sekä Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkijoiden laatima Aikuisväestön liikunnan harrastaminen, vapaaehtoistyö ja osallistuminen 2018 -tutkimus.

https://www.urheilututkimukset.fi/web/publications/7422/

Frisbeegolf yksi yläkoululaisten suosikkiharrastuksista

Lähde: Koululaiskysely 2020

Frisbeegolf kustannustehokkuuden kärkilaji

VTT:n ulkoliikuntapaikkojen laatu ja kustannukset loppuraportin (2013) mukaan kokonaiskustannukset yhtä liikunnallista käyntikertaa kohden ovat kaikkein pienimmät frisbeegolfradalla (0,26 €/Lkk).

Lähde: https://issuu.com/turunliikunta/docs/liikuntapaikkasuunnitelma_2029/1?ff

Frisbeegolfradat Suomessa

Kuva: DiscGolfPark
Lähde: Frisbeegolfradat.fi