Liiton säännöt

Säännöt hyväksytty 28.8.2020 – PRH

1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Suomen frisbeegolfliitto (jäljempänä liitto), ruotsiksi Finlands frisbeegolfförbund. Liiton epävirallinen englanninkielinen nimi on Finnish Disc Golf Association. Liiton kotipaikka on Vaasa ja toiminta-alueena on koko Suomi.

2. Liiton tarkoitus

Liiton tarkoituksena on edistää frisbeegolfia, levittää frisbeegolfin harrastusta, kohottaa jäsenkuntansa fyysistä kuntoa ja terveyttä sekä herättää heissä oikeaa urheiluhenkeä sekä edistää frisbeegolfia harrasteliikuntana.

3. Tarkoituksen toteuttaminen

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto

  • edistää uusien frisbeegolfseurojen ja frisbeegolfjaostojen perustamista
  • järjestää harjoitus- ja valmennustilaisuuksia
  • järjestää kansainvälisiä ja kansallisia kilpailuja
  • laatii ja vahvistaa frisbeegolfin kilpailu-, peli- ja muut säännöt,
  • valvoo niiden noudattamista ja ratkaisee niitä koskevat erimielisyydet
  • vaikuttaa Suomessa liikunta-, terveyskasvatus- sekä liikuntapaikkasuunnitteluun ehdotuksin ja kannanotoin
  • edistää frisbeegolfratojen rakentamista kaikkialla Suomessa
  • vastaa frisbeegolfin kansainvälisestä edustuksesta ja yhteistoiminnasta

Toimintansa tukemiseksi liitto voi harjoittaa julkaisu- ja kustannustoimintaa, voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja,
järjestää huvitilaisuuksia, omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräystä.

4. Yhteistoiminta

Liiton hallitus päättää liittymisestä muihin kotimaisiin, ulkomaisiin tai kansainvälisiin urheilun keskusjärjestöihin sekä
niistä eroamisesta.

5. Liiton jäsenet

Liiton varsinaisia jäseniä ovat liiton hallituksen hyväksymät rekisteröidyt yhdistykset, joita näissä säännöissä nimitetään  jäsenseuroiksi, ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt, joiden tarkoituksena on edistää ja kehittää frisbeegolfia ja jotka sitoutuvat noudattamaan liiton sääntöjä.

Liiton jäseniksi pyrkivien jäsenseurojen on jätettävä liiton hallitukselle kirjallinen jäsenhakemus. Hakemukseen on liitettävä yhdistysrekisteriote, seuran säännöt, tiedot perustamisajankohdasta, jäsenmäärästä ja seuran hallituksen kokoonpanosta.

Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeustoimikelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea liiton tarkoitusta
ja toimintaa.

Liiton varsinainen kokous voi kutsua erityisen ansioituneita henkilöitä liiton kunniapuheenjohtajiksi tai kunniajäseniksi.

Liiton jäsenten on sitouduttava noudattamaan liiton sääntöjä ja myös niiden yhteisöjen sääntöjä, joiden jäsen liitto on. Liiton jäsenseura on velvollinen ylläpitämään jäsenluetteloa ja pitämään lailla säädetyllä tavalla kirjanpitoa tuloistaan ja menoistaa sekä pöytäkirjaa kokouksistaan ja hallinnostaan, sekä ilmoittamaan vuosittain frisbeegolfia harrastavien jäsentensä määrä liitolle.

Liitto pitää jäsenseurojen frisbeegolfia harrastavista jäsenistä rekisteriä, johon merkitään jäsenen nimi ja seura, johon hän kuuluu. 

Liiton kokouksessa jäsenseuran käytettävissä oleva äänimäärä määräytyy liiton rekisteriin 31.12. merkityn jäsenseuran
frisbeegolfia harrastavien jäsenten määrän mukaan. Muilla varsinaisilla jäsenillä on liiton kokouksissa yksi ääni.

Jäsenseuroilla on liiton kokouksissa äänioikeus seuraavalla tavalla:

  • 0-99 frisbeegolfia harrastavaa jäsentä = kymmenen (10) ääntä
  • 100-299 frisbeegolfia harrastavaa jäsentä = viisitoista (15) ääntä
  • 300- frisbeegolfia harrastavaa jäsentä = kaksikymmentä (20) ääntä
  • 500 frisbeegolfia harrastavaa jäsentä = kaksikymmentäviisi (25) ääntä

Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenillä on liiton kokouksissa yksi (1) ääni. Kannatusjäsenillä ei ole liiton kokouksissa äänioikeutta.

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

6. Sitoutuminen Urheilun oikeusturvalautakunnan toimivaltaan

Liitto ja sen jäsenet sitoutuvat urheilun oikeusturvalautakunnan toimivaltaan ja noudattamaan sen päätöksiä. Liiton ja sen jäsenten tekemistä päätöksistä voi valittaa urheilun oikeusturvalautakuntaan, mikäli tehty päätös kuuluu lautakunnan toimivaltaan.

7. Sitoutuminen antidopingtoimintaan

Liitto ja sen jäsenet ovat sitoutuneet kulloinkin voimassa olevaan Suomen antidopingsäännöstöön, Maailman antidopingsäännöstöön, Kansainvälisen Olympiakomitean, Kansainvälisen Paralympiakomitean ja kansainvälisten kattojärjestöjensä antidopingsäännöstöön sekä Suomen allekirjoittamien kansainvälisten antidopingsopimusten mukaisiin sääntöihin.

8. Kilpailutapahtumien ja -tulosten manipulointi

Liitto ja sen jäsenet sitoutuvat kaikin keinoin ehkäisemään kilpailutulosten tai -tapahtumien manipulointia. Liiton ja sen jäsenten toimintaan osallistuvat henkilöt, jotka ovat velvollisia noudattamaan näitä sääntöjä seurajäsenyytensä tai muiden järjestelyiden kautta, eivät saa itse tai edustajansa kautta lyödä vetoa tai muilla tavoin osallistua tai vaikuttaa vedonlyöntiin oman kilpailunsa kilpailutapahtumista.

9. Kurinpitomenettely

Liitto ja sen jäsenet sitoutuvat noudattamaan liiton ja kansainvälisen lajiliiton sääntöjä sekä urheilun eettisiä periaatteita ja reilun pelin periaatteita. Kurinpitomenettelyssä noudatetaan liiton erillisiä kurinpitomääräyksiä sekä kansainvälisen lajiliiton määrittämiä lajin sääntöjä. Liiton käytössä olevat erilliset kurinpitosäännöt vahvistetaan ja niitä voidaan muuttaa
liiton kokouksissa. 

Dopingrikkomuksissa kurinpitovaltaa käyttää Suomen antidopingsäännöstössä mainittu elin 1.1.2021 alkaen.

10. Jäsenen eroaminen tai erottaminen

Jäsenyys liitossa lakkaa, jos jäsen

  • eroaa,
  • erotetaan liitosta tai
  • se päätetään purkaa.

Jäsenellä on oikeus erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta
liiton kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan. 

Liiton hallitus voi erottaa jäsenen tai rajoittaa jäsenen jäsenoikeuksia määräaikaisesti, jos jäsen:

  • rikkoo liiton sääntöjä tai niiden nojalla annettuja määräyksiä,
  • toimii vastoin liiton tarkoitusperiä tai eettistä säännöstöä,
  • jättää noudattamatta liiton hallituksen tai muiden liiton elimien päätöksiä,
  • sallii henkilöjäsenensä tai työntekijänsä syyllistyvän yllämainittuihin rikkomuksiin tätä rankaisematta,
  • jättää maksamatta liitolle kuuluvan maksun tai
  • jos yhdistyslaissa mainittu erottamisperuste muutoin on olemassa.

Jos jäsen jättää erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta yli kalenterivuoden, katsotaan hänet eronneeksi liitosta.
Jäsenseuran eroamisen katsotaan tapahtuvan liiton kulumassa olevan tilikauden päättyessä. Siihen asti jäsenvelvollisuudet ja -oikeudet ovat voimassa. Liiton hallituksen suostumuksella voi eroaminen tapahtua aikaisemminkin. Jos jäsenseura purkautuu, katsotaan se hallituksen päätöksellä myös erotetuksi liitosta.

Ennen erottamispäätöstä jäsenelle on varattava kohtuullisessa määräajassa tilaisuus tulla kuulluksi, paitsi milloin erottamisen
syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen. Erottamispäätöksessä on mainittava erottamisen syy. Erottamispäätöksestä on lähetettävä ilmoitus erotetulle jäsenelle kirjatulla kirjeellä tai muutoin todisteellisesti viiden (5) päivän kuluessa päätöksestä lukien. Erottamispäätös astuu voimaan heti. Erottamispäätöksestä voidaan valittaa urheilun oikeusturvalautakuntaan sen sääntöjen mukaisessa määräajassa.

11. Liittymis- ja jäsenmaksu

Jäsenseuroilta peritään liittymis- ja jäsenmaksu, jonka suuruus määräytyy liiton rekisteriin merkityn jäsenesuran frisbeegolfia
harrastavien jäsenten määrän mukaan. Muilta varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää syyskokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsen eivät suorita jäsenmaksuja. Eri jäsenryhmillä voi olla toisistaan poikkeavat liittymis- ja jäsenmaksut.

12. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsen 

Liiton varsinainen kokous voi vähintään 5/6:n enemmistön päätöksellä liiton hallituksen esityksestä kutsua liiton kunniapuheenjohtajaksi liiton puheenjohtajana toimineen henkilön, joka on pitkän ajan erityisen merkittävällä tavalla edistänyt liiton tarkoitusperiä.

Liiton varsinainen kokous voi vähintään 5/6:n enemmistön päätöksellä kutsua kunniajäseniksi henkilön, joka on pitkän ajan erityisen merkittävällä tavalla edistänyt liiton tarkoitusperiä. Liiton hallitus tai syyskokous voi hyväksyttyjen ohjesääntöjen
mukaisesti myöntää ansiomerkkejä tai muita kunnia- ja huomionosoituksia.

Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsen eivät suorita jäsenmaksuja.

Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenillä on liiton kokouksissa  äänioikeus.

13. Liiton hallinto

Liiton päätösvaltaa käyttää liiton kokous.

Liiton toimeenpanovaltaa käyttää liiton hallitus.

14. Liiton kokoukset

Liitto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Hallitus määrää kokousten pitopaikan. Liiton kevätkokous pidetään tammi-maaliskuussa ja syyskokous loka-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.

Ylimääräinen kokous pidetään kun liiton kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. 

Liiton kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä toisin ole määrätty, se mielipide jota on kannattanut yli puolet annetuista
äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

15. Liiton kokousten koollekutsuminen

Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen liiton kokoukseen on julkaistava vähintään 14 päivää ennen kokousta liiton virallisilla
internetsivuilla.

16. Varsinaiset kokoukset

Liiton kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat

  • valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
  • todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
  • hyväksytään kokouksen esityslista
  • esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
  • päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
  • käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Liiton syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat

  • valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
  • todetaan kokous laillisuus ja päätösvaltaisuus
  • hyväksytään kokouksen esityslista
  • vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen ja kilpailulisenssien suuruudet seuraavalle kalenterivuodelle
  • valitaan joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet erovuoroisten tilalle
  • valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varamiehet
  • käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat

Mikäli liiton jäsen haluaa saada jonkin asian liiton kevätkokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle 1. tammikuuta mennessä. Mikäli liiton jäsen haluaa saada jonkin asian liiton syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle 15. syyskuuta mennessä.

17. Hallitus

Hallitukseen kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja vähintään 4 ja enintään 6 muuta jäsentä. Hallituksen jäsenten tulee olla täysi-ikäisiä.

Hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan niin, että puolet jäsenistä on vuosittain erovuorossa. Ensimmäisen toimikauden jälkeen erovuoroiset määrätään arvalla, jolloin erovuoroisten ensimmäiseksi toimikaudeksi tulee yksi vuosi. 

Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii, kuitenkin vähintään 2 kertaa vuodessa.

Hallitus on päätösvaltainen kun puolet sen jäsenistä ja lisäksi puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Äänestykset
ratkaistaan ehdottomalla enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

18. Liiton nimen kirjoittaminen

Liiton nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja yksin, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja kaksi yhdessä.
Oikeus liiton nimen kirjoittamiseen on lisäksi henkilöllä, jolla on siihen hallituksen erikseen antama henkilökohtainen oikeus.

19. Tilikausi ja tilintarkastus

Liiton tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.

20. Sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen

Päätös sääntöjen muuttamisesta ja liiton purkamisesta on tehtävä liiton kokouksessa vähintään viiden kuudesosan (5/6) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai liiton purkamisesta.

Liiton purkautuessa käytetään liiton varat liiton tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Liiton tultua lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.