Koululiikunta

Frisbeegolfin Ope-kurssi

Frisbeegolfin Ope-kurssi on Suomen frisbeegolfliiton suunnittelema lajikoulutus opettajille. Ope-kurssi on suunniteltu niin, että liiton jäsenseurat voivat itsenäisesti kouluttaa toiminta-alueensa ala- ja yläkoulun, sekä lukion liikunnanopettajia frisbeegolfiin liittyvissä asioissa.

Frisbeegolfin Ope-kurssi on tiivistetty versio Ohjaaja 1-kurssin sisällöstä ja kurssiin onkin kiteytetty heittotekniikan osalta vain kaikkein keskeisimmät asiat. Ope-kurssin sisällöt ovat näin ollen Ohjaaja 1-kurssin suorittaneelle henkilölle entuudestaan tuttuja.

Kurssin tarkoituksena on kasvattaa opettajien tietoutta frisbeegolfin heittotekniikasta, pelaamisesta ja sovelluksista osana koulun liikuntatunteja. Koulussa lajin alkeet oppinut ja innostuksen kipinän saanut nuori voi tämän jälkeen jatkaa harrastamista liittymällä paikalliseen seuraan. Muistathan markkinoida oman seurasi toimintaa Ope-kurssin toteutuksen yhteydessä!

Mitä Ope-kurssi pitää sisällään?

Frisbeegolfin Ope-kurssi koostuu yhden päivän aikana toteutettavasta lähiopetuksesta, joka sisältää luento-osuuden, sekä käytännön harjoittelun.

  • Luento-osuus painottuu lajiin tutustumiseen, sekä sääntöjen ja turvallisuuden käsittelyyn.
  • Käytännön harjoittelu sisältää lajin perusteet ja erilaisiin koulumaailmaan soveltuviin peleihin ja leikkeihin tutustumisen.

Ope-kurssin materiaalit

Seuroille tarkoitettu

Opettajille / kouluille tarkoitettu

Yhteistyö Koululiikuntaliiton kanssa

Suomen frisbeegolfliitto ja Koululiikuntaliitto ovat tehneet yhteistyötä frisbeegolfin tukemiseksi osana koulun liikuntaa:

  • Frisbeegolfista kiinnostuneiden opettajien kouluttaminen lajiin liittyvissä asioissa 
  • Koululaisten oman frisbeegolfkisan järjestäminen koulun tukena 
  • Kouluvierailun toteutus ja oman toiminnan markkinointi lajikipinän saaneille nuorille, esim. liikuntatunnin yhteydessä järjestetty taitokisa

Frisbeegolfia kouluille (KLL:n sivu)

Turvallisuusnäkökohtia koululiikunnan järjestämiseen

Jos mahdollista, käytä aina koulutettua lajiohjaajaa aloittaessasi frisbeegolf-opetuksen. Koulutettua lajiohjaajaa voi tiedustella oman alueen frisbeegolfseurasta. 

Jos ohjaajaa ei ole saatavilla:

  • Opeta tai kertaa turvallisuusasiat jokaisen liikuntatunnin alussa.
  • Hyödynnä pienet ryhmät (max 5 hlöä/ryhmä) ja huolehdi, että yksi aikuinen valvoo enintään kahta ryhmää. Vanhempien oppilaiden ollessa kyseessä valvontaa ei tarvita näin paljon, vaan voidaan soveltaa tarpeen mukaan. Hanki tarvittaessa lisää aikuisia valvojiksi.
  • Tutustu Fribagolfoppaan turvallisuuskappaleeseen
  • Kun teet kenttäharjoitteita, laita oppilaat riviin ennen kiekkojen jakamista ja määrittele yksi heittosuunta. Kenttäharjoitteissa kiekot haetaan vasta sitten kun kaikki ovat heittäneet, ja silloinkin vasta opettajan tai valvojan annettua luvan.
  • Muista huolellinen lämmittely vammojen ehkäisemiseksi.

Koulutusmateriaaleja

Frisbeegolfin ohjaamiseen liittyviä materiaaleja on kerätty Koulutusmateriaalit-sivulle.

Urheiluoppilaitostn lajiliittopisteytys

Suomen frisbeegolfliitto tekee lajiliittopisteytyksiä urheiluoppilaitoksiin ja muihin oppilaitoksiin sekä puolustusvoimien urheilukouluun hakeville.

Lajiliittopisteytyksen periaatteet (0 – 5 pistettä)

• 4,2 – 5
• Joukkuelaji: Lajin huippulahjakkuus, ikäluokan kansainvälisellä tasolla, maajoukkueen johtavan tason urheilija.
Arvioidaan myös ikäluokan maajoukkueen kansainvälistä tasoa sekä ikäluokan maajoukkueurheilijoiden määrää.
• Yksilölaji: Lajin huippulahjakkuus, ikäluokan kansainvälisellä tasolla, maajoukkueen johtavan tason urheilija.
Arvioidaan myös ikäluokan maajoukkueen kansainvälistä tasoa sekä ikäluokan maajoukkueurheilijoiden määrää.

• 3,1 – 4,1
• Joukkuelaji: Ikäluokan maajoukkueurheilija. Arvioidaan myös ikäluokan maajoukkueen kansainvälistä tasoa sekä
ikäluokan maajoukkueurheilijoiden määrää.
• Yksilölaji: SM-mitalitaso. Arvioidaan myös ikäluokan maajoukkueen kansainvälistä tasoa sekä ikäluokan
maajoukkueurheilijoiden määrää.

Lajiliittopisteytys

2,1 – 3,0
• Joukkuelaji: Maajoukkue-ehdokas, aluejoukkueen kärkeä, seurajoukkueen kärkipäätä. Arvioidaan myös ikäluokan maajoukkueen
kansainvälistä tasoa sekä ikäluokan maajoukkueurheilijoiden määrää.
• Yksilölaji: SM-pistesijataso, SM-mitalitason viestijoukkueen jäsen. Arvioidaan myös ikäluokan maajoukkueen kansainvälistä tasoa sekä
ikäluokan maajoukkueurheilijoiden määrää.

1,1 – 2,0
• Joukkuelaji: Aluejoukkueen keskitasoa, seurajoukkueen runkopelaaja.
• Yksilölaji: Lähellä SM-pistesijaa, SM-pistesijatason viestijoukkueessa.

0,1 – 1,0
• Seuratason aktiivi.

0
• Käytetään vain jos lajiliitto ei tunne urheilijaa (koulu pisteyttää, max. 2,5 pistettä).

• Mikäli lajilla ei ole maajoukkuetta kyseisessä ikäluokassa, niin maajoukkuetasoisiksi katsotaan sellaiset urheilijat,
jotka olisivat ikäluokan maajoukkueurheilijoita, mikäli maajoukkue kyseisenä ajankohtana valittaisiin.
• Urheilijan maajoukkuestatusta arvioitaessa otetaan huomioon lajin harrastajien määrä, ja siten maajoukkueeseen
pääsyn vaatimustaso. Mikäli urheilija maajoukkuevalinnasta huolimatta ei ole lähellä kansainvälistä tasoa, tulee
urheilija arvioida pistekategorian 3,1-4,1 sijaan pistekategorian 2,1-3,0 mukaan.
• Yksilölajeissa SM-kilpailujen osanottajamäärää tulee tarkastella, ja jos lajin SM-kisoihin osallistuvien urheilijoiden
määrä on vähäinen, eikä pisteytettävän urheilijan taso ole lähellä kansallista kärkeä SM-mitalista tai pistesijasta
huolimatta, arvioidaan urheilijan pisteet kategorian 3,1-4,1 sijaan pistekategorian 2,1-3,0 mukaan.

SFL:n pisteytys

SFL:n pisteytyslausunto (max. 5,0 p) koostuu kahdesta eri osiosta:

  • kilpailullisten näyttöjen pisteytyksestä (max. 2,5 p)
    • pisteitä saa maailman, Euroopan ja Suomen tasoilta (arvokisat, rating, ranking)
  • urheilijan henkilökohtaisten ominaisuuksien pisteytyksestä (max. 2,5 p)
    • henkilökohtaiset ominaisuudet joko liiton tai urheilijan valmentajien tukilausuntojen pohjalta