Frisbeegolf suosittu etenkin poikien keskuudessa
Frisbeegolf liikuttaa Suomessa tuoreimpien tutkimusten mukaan huomattavan määrän junioreita. LUKEn valtakunnallisen ulkoilututkimuksen (2022) mukaan 15-24-vuotiaista lähes puolet eli 42 % harrastaa frisbeegolfia. Vastikään julkaistun LIITU-tutkimuksen mukaan 11-15-vuotiaiden poikien keskuudessa frisbeegolf on kesällä peräti kolmanneksi suosituin vapaa-ajan liikuntamuoto, heti jalkapallon ja pyöräilyn jälkeen. Monen korvaan yllättävältä voi kuulostaa etenkin se, että frisbeegolf on 11-15-vuotiaiden poikien keskuudessa talvellakin kuudenneksi suosituin vapaa-ajan liikuntamuoto. Frisbeegolfin taakse jäivät talvilajeissa mm. luistelu ja salibandy. Vastaavan ikäisten tyttöjen keskuudessa frisbeegolf on kesällä harrastettavien vapaa-ajan liikuntamuotojen listalla sijalla 15. (Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa -tutkimus 2023).
Frisbeegolfia harrastavien junioreiden määrän kasvu on huomattu myös frisbeegolfin valtakunnallisessa lajiliitossa Suomen frisbeegolfliitossa (SFL). Suomen frisbeegolfliittoon kuuluvien frisbeegolfseurojen juniorijäsenten määrä kasvoi koronavuonna 2021 voimakkaasti, peräti 210 prosentilla. Runsaan 10 000 jäsenen joukosta joka neljäs oli juniori. Viime vuonna juniorijäsenten määrä pysyi suurin piirtein samana vuoteen 2021 verrattuna. Noin 68 % SFL:n jäsenseuroista oli juniorijäseniä.
– Varsinkin korona-vuosien aikana lasten ja nuorten määrä frisbeegolfradoilla kasvoi hurjasti. On hienoa huomata, että osa on löytänyt tiensä myös seuroihin ja kilpailutoimintaan. Seura- ja kilpailutoiminnan ohella ei pidä kuitenkaan väheksyä vapaan liikkumisen merkitystä nuorille. Frisbeegolf liikuttaa kaikenikäisiä ja tasoisia pelaajia ympäri vuoden. Varsinkin nuorten liikkumisesta on oltu huolestuneita viime aikoina. Frisbeegolf on yksi liikkumisen muoto, joka houkuttelee lapsia ja nuoria ulkoilemaan ja keräämään askeleita päivittäin ja tästä olemme erittäin tyytyväisiä liiton puolella, kommentoi SFL:n puheenjohtaja Laura Heikkilä.
Kuva: SFL/Pauli Pottonen.
Seurassa harrastaminen edullista
SFL:n noin 210 jäsenseuraa ympäri Suomea tarjoavat enenevässä määrin juniori-ikäisille suunnattua toimintaa. Jäsenseurojen joukossa on toki yhä runsaasti seuroja, joilla juniorijäseniä ei ole tai joilla ei ole junioreille suunnattua toimintaa tarjolla. Kymmenet seurat haluavat kuitenkin vastata junioriharrastajien määrän voimakkaaseen kasvuun ja ovat kehittäneet, ja kehittävät parhaillaan, ohjattua toimintaa.
Osa junioritoiminnasta on kaikille avointa ja osa on suunnattu pelkästään seuran jäsenille. Seurat järjestävät muun muassa erilaisia frisbeegolfkerhoja, harjoitusvuoroja, leirejä ja lajiesittelyitä. Monet seurat käyvät kouluissa pitämässä ohjattuja frisbeegolftunteja ja osa seuroista on mukana Harrastamisen Suomen mallin mukaisessa toiminnassa.
Junioriurheilun harrastuskustannukset ovat puhututtaneet paljon viime aikoina. Suomen frisbeegolfliitto kartoitti jäsenseuroilleen lähetetyn kyselyn avulla millaisia kustannuksia juniori-ikäiselle muodostuu frisbeegolfin harrastamisesta. Kyselyyn saatiin vastauksia 29 seuralta ympäri Suomea. Juniori-ikäiseksi seurat määrittelivät vastauksissaan useimmiten alle 18-vuotiaat.
Frisbeegolfseurojen jäsenmaksut sisältävät monia etuja
Seurojen juniori-ikäisille suunnattu vuosittainen jäsenmaksu vaihtelee kyselyn mukaan 0-25 euron välillä, keskimääräisen jäsenmaksun ollessa 11,4 e. Jäsenmaksu sisältää useimmiten erilaisia etuja. Tyypillisiä etuja ovat mahdollisuus osallistua halvemmalla hinnalla tai ilmaiseksi seuran tapahtumiin ja joihinkin kilpailuihin, alennukset yhteistyökumppaneilta tai frisbeegolfmyymälöiden tuotteisiin sekä mahdollisuus osallistua alennettuun hintaan tai ilmaiseksi seuran halli- tai salivuoroihin etenkin talvikaudella.
Frisbeegolf mielletään usein kesälajiksi, mutta todellisuudessa frisbeegolfia pystyy harrastamaan myös talvella. Heittelemään pääsee talviaikana ylläpidettävillä talviradoilla ja ohjattua toimintaa järjestetään saleissa ja halleissa. Kyselyyn vastanneet seurat perivät junioreilta ohjatusta toiminnasta useimmiten kausimaksun, jonka suuruus vaihteli sekä kesä- että talvikaudella 0-100 euron välillä. Kesäkauden maksu oli keskiarvoltaan 22 euroa ja talvikauden maksu puolestaan 16,9 euroa. Osa seuroista perii kausimaksujen sijaan harjoituskertojen määrään sidotun maksun ja osalla maksu peritään aina kertaluonteisesti jokaisesta harjoituskerrasta erikseen.
Kilpailuja tarjolla paljon ja osallistumismaksut pieniä
Frisbeegolfseurat järjestävät aloittelijoille ja jo pidempään harrastaneille junioreille soveltuvia kilpailuja. Kilpailut voivat olla viikoittain toistuvia, niin sanottuja viikkokilpailuja, tai esimerkiksi seuramestaruuskilpailuja. Viime vuoden aikana niin sanottuja matalan kynnyksen kilpailuja järjestettiin frisbeegolfseuroissa hieman alle 5000 (tilastossa mukana kilpailut, joihin osallistui vähintään 10 henkeä). Osa kisoista tarjoaa alle 19-vuotiaille pelaajille omistettuja junioriluokkia, mutta junioreilla on mahdollisuus osallistua myös tasorajoitettuihin amatööriluokkiin sekä pro-luokkiin.
Viikkokilpailuiden osallistumismaksu juniori-ikäiselle vaihtelee kyselyyn vastanneissa seuroissa 0-4 euron välillä, keskiarvon jäädessä vain 1,24 euroon. Monilla seuroilla viikkokilpailuihin osallistuminen on ilmaista seuran juniorijäsenille. Osallistumismaksu muihin kilpailuihin, kuten seuramestaruuskilpailuihin ja lisenssikisoihin vaihtelee junioriluokissa 0-20 euron välillä. Kyselyyn vastanneiden seurojen ylläpitämillä radoilla ei yhtä poikkeusta lukuun ottamatta ole ratamaksuja juniori-ikäisille. Yleisesti ottaen jopa kilpatason radat ovat Suomessa useimmiten ilmaisia niin junioreille kuin aikuisille. Maksullisilla frisbeegolfradoilla kertamaksu on muutaman euron suuruinen.
Lajiliiton sanktioimiin kilpailuihin osallistuakseen tulee hankkia liiton lisenssi. SFL:n juniorilisenssin hinta on alle 19-vuotiaalle 32 euroa (lisäksi 1,5 euron transaktiomaksu). Juniorilisenssien osuus viime vuoden aikana myydyistä runsaasta 4300 lisenssistä oli vajaat 20 %. SFL:n kilpailulisenssi oikeuttaa ilmoittautumaan ja osallistumaan ympäri Suomea järjestettäviin kisoihin, eikä osallistumiskertojen määrää ole rajattu. SFL:n alaisia kilpailuja järjestetään eri puolilla Suomea vuosittain satoja, viime vuonna yhteensä 429.
Frisbeegolfia kilpailutasolla harrastava nuori pääsee osallistumaan myös junioreiden SM-karsintoihin suhteellisin pienin kustannuksin. Osallistumismaksu kaksipäiväiseen osakilpailuun on 30 euroa ja yksipäiväisen osakilpailun hinta on 20 euroa. Junioreiden kaksipäiväisissä SM-kisoissa osallistumismaksu on vain 10 euroa. Lisäkuluja syntyy matkakuluista, mahdollisista majoituskuluista sekä ruokailuista.
Kuva: SFL.
Välineurheilua vai ei?
Frisbeegolfin harrastamisen voi aloittaa hyvin pienin kustannuksin. Lajia pääsee kokeilemaan jo yhdellä kiekolla. Kolmen kiekon lajitelman, sisältäen putterin, midarin eli lähestymiskiekon ja teräväreunaisen ja nopean draiverin, hankkii halvimmillaan noin 15 euron hinnalla. Kiekkoa voi heitellä frisbeegolfradoilla lähes millä tahansa pitävillä kengillä. Muutama kiekko mahtuu reppuun tai kassiin, eikä edellytä bägin eli frisbeegolfrepun hankintaa. Harrastuksen aloittamiseen SFL arvioi kuluvan vuositasolla 15-50 euroa.
Säännöllisempi frisbeegolfin harrastaminen tarkoittaa useimmiten jo hieman laajemman kiekkovalikoiman ja muiden välineiden hankkimista. Kiekkojen lisäksi saatetaan hankkia bägi, markkereita ja kiekkopyyhkeitä. Liiton arvioiden mukaan säännöllisemmän harrastamisen kustannuksiin voidaan laskea noin 10-20 kiekon hankkiminen vuosittain. Kiekkojen ja muiden välineiden hankintaan kuluu arviolta vuodessa yhteensä 100-200 euroa.
Kilpatason pelaajalla kiekkoihin ja välineisiin kuluu jo selkeästi enemmän rahaa, SFL:n arvioiden mukaan 300-500 euroa. Kilpailujen osallistumismaksuihin kuuluu usein pelaajapaketti, johon voi kuulua esimerkiksi markkereita ja pyyhkeitä. Kilpatason pelaaja edustaa usein mielellään omaa frisbeegolfseuraansa edustusasuilla, joihin lukeutuu yleensä paita, huppari tai takki.
– Kilpatasolla harjoittelun määrä myös kasvaa, mikä kasvattaa kiekkojen määrää. Tällöin samaa kiekkoa on hyvä olla useampi kappale, jotta harjoitellessa voi tehdä toistoja samalla kiekolla useamman kerran peräkkäin, arvioi Heikkilä.
SFL:n kyselyyn vastanneet seurat ilmoittivat juniori-ikäisille suunnattujen edustusvaatteiden hintojen vaihteluväliksi 0-90 euroa. Osalla seuroista edustusvaatteiden hinnat ovat samat junioreille ja aikuisille, ja joillakin seuroilla edustusasuja ei ole lainkaan tarjolla. Parilla seuralla edustusasujen hintaan tarjotaan juniorijäsenille tietyin ehdoin 50 % alennus.
Välineisiin kuluviin euroihin voi jokainen frisbeegolfia harrastava juniori toki vaikuttaa itse omilla kulutusvalinnoillaan. Frisbeegolfin harrastaminen ei edellytä uusien kiekkojen hankkimista joka vuosi, ja toisaalta radoilla voi heitellä harrastusmielessä mainiosti ilman bägejä, edustusasuja ja markkereita. Seurojen juniorijäsenmaksut ja kausimaksut ovat frisbeegolfseuroissa edullisia ja matalan kynnyksen kilpailujen makuun pääsee jo muutamalla eurolla tai peräti pelkällä seurajäsenmaksun hinnalla. SM-tason kilpailuihin voi osallistua 10-30 euron hinnalla. Juniori-ikäisen harrastuskustannukset frisbeegolfissa on mahdollista pitää halutessaan myös kilpatasolla suhteellisen matalana.
Lähteet:
Suomen frisbeegolfliitto
Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa. LIITU-tutkimuksen tuloksia 2022. Valtion Liikuntaneuvoston julkaisuja 2023:1.
Suomalaisten ulkoiluaktiivisuus säilynyt korkeana – luontoalueet entistä aktiivisemmassa ja monipuolisemmassa käytössä. Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi (LVVI). Seurantajulkistus (2022).