Timo on varmasti harjoitellut tämänkin heiton. Kuva: frisbee.net
Lajin historian suurimpiin suomalaisnimiin kuuluva Timo Pursio on valloittanut SM-korokkeen korkeimman lauteen lukuisia kertoja, eikä kansainvälistäkään menestystä ole tarvinnut liioitella. Kärkisijat Majoreissa, EuroTourilla ja kotimaassa eivät ole kuitenkaan sattumaa, eiväkä etenkään ilmaiseksi saatuja. Timo vinkkaakin salaisuuden, jonka kaikki taitavat tietää, mutta johon harva haluaa uskoa.
− Toistoja, toistoja, toistoja. Treenin määrän on oltava valtava, jotta pystyy menestymään kilpailuissa. Sitä ei valitettavasti pysty kiertämään kukaan, eivät edes huippulahjakkuudet, Timo muistuttaa. Kyllä kaikki taitavimmatkin yksilöt lajiin katsomatta joutuvat saman koulun käymään, lajista rippumatta.
Timo tietää mistä puhuu, sillä hänet tunnettiin aktiivivuosinaan aivan tautisista päivittäisistä heittomääristään, joista monet voivat haaveilla vain viikkotasolla. Myös aamuhämärässä kostealla nurmikolla tehtyjä treenejä on sitten voinut kiitellä, kun voittoja on napsahdellut tasaiseen tahtiin.
− Kun voitin Tukholman avoimet 2000-luvun alussa kahdesti, olin niin hyvässä kunnossa, etten voinut epäonnistua. Olin harjoitellut etenkin draivia niin paljon, että huonokin heitto onnistui jotenkuten. Pystyin aina paikkaamaan epäonnistumisen, sillä olin saanut myös itsevarmuutta tekemällä niin paljon heittoja alle.
Timo harjoitteli usein niin, että draivaili satametristä väylää niin kauan, kunnes yhdeksän kymmenestä kiekosta oli puttisäteellä ja epäonnistuneenkin heiton sai laitettua sisään.
− Sitä kyllä monesti miettii, että miksi jonkun peli on niin helppoa ja aina vain tulosta syntyy. En ole vielä tähän päivään asti onnistunut löytämään oikopolkua, vaan kyllä se harjoittelun määrä on edelleen se ratkaisevin tekijä. Ja kyllähän sen täytyy olla myös hauskaa, puurtamistahan ei jaksa kukaan, mutta omistautuminen vaatii myös systemaattista tekemistä.
Juttusarjassa Suomen mestarit jakavat kevään ajan hyviksi havaitsemiaan vinkkejä paremman pelituloksen saavuttamiseksi.