Sisällys
3.1. Liiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyö 2018-2023
3.2. Yhdenvertaisuuskartoitusten tuloksia 2017, 2019, 2021 ja 2023
3.2.1. Ilmapiiri
3.2.2. Yhdenvertaisuus
3.2.3. Syrjintä ja siihen puuttuminen
4. Teemat, toimenpiteet ja arviointi 2024-2025
Johdanto
Suomen frisbeegolfliitto ry (jäljempänä SFL) on frisbeegolfin lajiliitto ja kattojärjestö Suomessa. SFL:n tarkoituksena on edistää lajia koko kansan liikuttajana, kehittää yhdenvertaisuutta lajin harrastamisessa, ylläpitää lajin luontoliikunta-arvoja, edistää frisbeegolfia kilpa- ja huippu-urheiluna sekä kehittää frisbeegolfin urheilijan polkua.
SFL pyrkii kaikessa toiminnassaan vastuullisuuteen. SFL edistää frisbeegolfin yhdenvertaista harrastamista ja sitä, että kynnys harrastuksen aloittamiseen olisi mahdollisimman matala. Tarkoituksena on toimia siten, että lajin parissa on mahdollisuus saada monenlaisia elämyksiä liikkujana, ohjaajana ja seuratoimijana. Edistämme eri väestöryhmien liikkumista ja sen myötä myös väestön hyvinvointia.
Visiomme mukaisia painopisteitä toiminnassa ovat lasten ja nuorten harrastaminen, seuratoiminta, yhdenvertaisuus sekä huippu-urheilu. Olemme Olympiakomitean jäsenjärjestönä sitoutuneet myös urheiluyhteisön yhteiseen vastuullisuusohjelmaan. SFL on myös Paralympiakomitean jäsenjärjestö.
SFL:n arvoja ovat:
- Yhteisöllisyys: Muiden opettamisen ja lajikulttuurin levittämisen merkitys, yhteisöllisyyden vaaliminen ja yhdessä toiminnan kehittäminen
- Yhdenvertaisuus: Matalan kynnyksen laji, kanssapelaajien ja -toimijoiden kunnioitus
- Vastuullisuus: Yhteiset säännöt ja etiketti, läpinäkyvyys toiminnassa, liikunnan eettisiin arvoihin ja urheilun reilun pelin sääntöihin sitoutuva toiminta
Yhdenvertaisuus on siis kiinteä osa niin SFL:n visiota kuin arvopohjaakin. Vuositasolla yhdenvertaisuustyötä raamittaa SFL:n toimintasuunnitelma, joka puolestaan perustuu kahden vuoden välein päivitettävään yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaan. SFL:n ensimmäinen yhdenvertaisuussuunnitelma on julkaistu syksyllä 2018.
Tämä vuosille 2024-2025 päivitetty yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunitelma perustuu aiempien vuosien yhdenvertaisuussuunnitelmien toteutumisen arviointiin sekä joka toinen vuosi SFL:n jäsenseurojen jäsenille toteutettuihin yhdenvertaisuuskartoituksiin. Erityisesti suunnitelmassa näkyvät keväällä 2023 toteutetun yhdenvertaisuuskartoituksen tulokset. Suunnitelma perustuu myös liikuntalakiin, yhdenvertaisuuslakiin, tasa-arvolakiin sekä YK:n ihmisoikeuksien julistukseen. Esimerkiksi liikuntalaki velvoittaa valtionapukelpoisia liikuntajärjestöjä edistämään toiminnassaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma koostuu johdannon lisäksi neljästä muusta luvusta. Ensimmäisessä luvussa määritellään suunnitelmassa hyödynnettävät yhdenvertaisuuden käsitteet. Toisessa luvussa käydään läpi frisbeegolfia lajina ja sen erityispiirteitä yhdenvertaisuuden näkökulmassa. Kolmannessa luvussa esitellään yhdenvertaisuuskartoitusten 2017, 2019, 2021 ja 2023 tuloksia. Neljännessä ja samalla viimeisessä osiossa avataan puolestaan päivitetyn yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman tavoitteita ja toimenpiteitä vuosille 2024-2025.
1. Käsitteiden määrittely
Tässä luvusssa on määritelty yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmassa 2024-2025 käytettävät käsitteet.
Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta esimerkiksi heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan tai vakaumuksestaan.
Tasa-arvolla puolestaan viitataan erityisesti sukupuolten väliseen syrjimättömyyteen.
Syrjintää on se, että ihmistä tai ryhmää kohdellaan huonommin kuin toisia henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella.
Häirintä on puolestaan henkilön tai ryhmän arvoa ja koskemattomuutta tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaavaa toimintaa, joka johtuu uhkaavasta, halventavasta tai nöyryyttävästä ilmapiiristä. Häirinnäksi voidaan lukea esimerkiksi rasistiset vitsit tai nimittely.
Rasismilla tarkoitetaan jonkin oletetun ihmisryhmän arvottamista muita ryhmiä alempiarvoisemmaksi esimerkiksi etnisyyden, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella.
2. Lajin erityispiirteet
Yhdenvertaisuus, syrjinnän ehkäisy ja kaikkien tasavertainen huomioon ottaminen ovat frisbeegolfyhteisössä toimimisen perusperiaatteita.
Frisbeegolfia voi pelata niin yksin kuin ryhmässäkin. Radat ovat useimmiten kaikille liikkujille avoimia ja ilmaisia liikkumisympäristöjä. Eritasoiset, -ikäiset ja -taustaiset liikkujat ovat tasavertaisesti tervetulleita nauttimaan frisbeegolfin pelaamista. Muiden kunnioittaminen on oleellinen osa lajikulttuuria, eikä minkäänlainen häirintä tai syrjintä ei ole sallittua frisbeegolfissa.
Frisbeegolfin kilpailutoiminnassa pelataan eri luokissa. Vaikka kilpailut käydään luokkien sisäisesti, kierretään ratoja usein eri luokkien muodostamissa sekaryhmissä. Useimmiten frisbeegolfissa kilpaillaan yksilöinä, mutta ratojen kiertäminen ja pelaaminen on vahvasti yhteisöllistä toimintaa.
SFL edistää lajikulttuuria, jossa on tarjolla jokaiselle taustasta riippumatta mahdollisuuksia kehittyä sekä nauttia samalla yhdessäolosta ja yhteisöllisyydestä, kunnioittavassa, myönteisessä ja sallivassa ympäristössä. Lajin parissa ei ole sijaa minkäänlaiselle syrjinnälle tai häirinnälle.
Huomionarvoista on, että lajina frisbeegolf on erityisesti kilpailu- ja seuratoiminnan osalta vielä melko uusi verrattuna moneen perinteisempään lajiin. Frisbeegolfliitossa yhdenvertaisuutta tulee edistää laaja-alaisesti osana kaikkea toimintaa. Yhdenvertaisuuden arvioiminen on osa liiton päätöksentekoprosesseja, tapahtumien suunnittelua ja toteutusta sekä tiedotusta. Yhdenvertaisuus on liiton toiminnan tärkeä arvo. Tämän vuoksi sen eteen on myös tehtävä systemaattisesti ja tavoitteellisesti töitä.
3. Tausta
Liiton ensimmäinen yhdenvertaisuussuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2018. Suunnitelma perustui liiton ensimmäiseen yhdenvertaisuuskartoitukseen, joka toteutettiin syksyllä 2017. Tämän jälkeen yhdenvertaisuustyötä on arvioitu vuosittain. Yhdenvertaisuustyötä on arvioitu ja sille on asetettu tavoitteita vuosittain liiton toimintasuunnitelmissa ja -kertomuksissa.
Frisbeegolfliitto on osallistunut aktiivisesti erilaisiin yhdenvertaisuutta ja häirintää kartoittaviin, urheiluyhteisön yhteisiin hankkeisiin ja tutkimuksiin.
3.1. Liiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyö 2018-2023
Liitteeseen 1 on koottu yhdenvertaisuussuunnitelmien 2018-2019, 2020-21 ja 2022 keskeisimpiä toteutuneita toimenpiteitä.
Taulukkoon koottujen toimenpiteiden perusteella voidaan sanoa, että yhdenvertaisuuden edistäminen on ollut vuosien ajan osa liiton perustoimintaa. Yhdenvertaisuusteemoja on tuotu viestinnällisesti esille, on toteutettu konkreettisia yhdenvertaisuusprojekteja sekä esimerkiksi nimetty omat yhteyshenkilönsä häirintätapauksille. Yhdenvertaisuunnitelmaa on seurattu vuosittain toimintasuunnitelmin ja -kertomuksin sekä toteutettu laajempi arviointi yhdenvertaisuuden tilasta joka toinen vuosi seurojen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokyselyllä. Liitto on osallistunut aktiivisesti saatavilla oleviin koulutuksiin sekä erilaisiin aihetta koskeviin tutkimushankkeisiin.
Tiedotusta yhdenvertaisuuden teemoista on tärkeää jatkaa säännöllisesti ja monikanavaisesti jatkossakin. Suunnitelmakauden 2024-2025 kannalta merkityksellistä on myös toimenpiteiden päivittäminen ja painopisteiden määrittäminen vuonna 2023 toteutetun kartoituskyselyn pohjalta.
3.2. Yhdenvertaisuuskartoitusten tuloksia 2017, 2019, 2021 ja 2023
Liitteessä 2 on esitelty vuonna 2023 liiton jäsenseurojen jäsenille toteutetun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokartoituksen tuloksia. Liitteestä on poistettu kolmen avoimen kysymyksen vastaukset, sillä osa vastauksista pitää sisällään tunnistettavia tietoja. Avoimien kysymysten osalta vastauksia on kuvailtu ja luokiteltu tässä luvussa. Lisäksi tässä luvussa vertaillaan vuosina 2017, 2019, 2021 ja 2023 toteutettujen kartoituskyselyiden välisiä eroja ja kehitystä.
Vuonna 2023 SFL:n jäsenseurojen jäsenille suunnattuun yhdenvertaisuuskartoitukseen saatiin yhteensä 354 vastausta, kun taas vuonna 2021 samansisältöiseen kyselyyn saatiin vastaukset 461 liiton jäsenseurojen jäsentä. Vastaajien sukupuolijakauma oli vuosina 2021 ja 2023 samansuuntainen. Vuonna 2023 vastaajista 86% oli miehiä (v. 2021 88%), naisia 13% (v. 2021 11%), ja muunsukupuolisia sekä henkilöitä jotka eivät halunneet määritellä sukupuoltaan 1% (v. 2021 2%).
Vuonna 2023 kyselyyn vastaajista 97% ilmoitti olevansa harrastajia tai kilpapelaajia (v. 2021 98%), 7% valmentajia tai ohjaajia (v. 2021 4%) ja 23% seuran johto- tai toimihenkilöitä (v. 2021 23%). Vuonna 2023 eniten vastauksia (44%) saatiin 40-60-vuotiaiden ikäryhmästä. Toisiksi ahkerampia vastaajia olivat 20-39-vuotiaat (39%). Alle 20-vuotiaita vastaajista oli 11% ja yli 60-vuotiaita 6%.
3.2.1. Ilmapiiri
Aiempien vuosien yhdenvertaisuuskartoitusten valossa suomalaisten frisbeegolfseurojen ilmapiiriä on kuvattu positiiviseksi. Myös vuoden 2023 kyselyn perusteella voidaan sanoa, että tilanne on pääosin hyvä. Kysely tuo kuitenkin esille myös runsaasti kehityskohtia sekä asioita, jotka vaativat liitolta ja sen jäsenseuroilta jatkuvaa toimintaa.
Laskua on havaittavissa muun muassa seurojen ja toiminnan ilmapiiriin liittyvissä kysymyksissä. Kartoituskyselyissä on esimerkiksi kysytty: “Huomioidaanko uudet harrastajat seurassanne hyvin? Onko ryhmiin helppo tulla mukaan?”. Kuviossa 1 on kuvattu, kuinka suuri osa vastaajista on valinnut vaihtoehdon “Kokeneemmat harrastajat kannustavat ja neuvovat uusia tulokkaita ja pyrkivät tekemään heidän olonsa osallisiksi”. Prosenttiosuus vastaajista, jotka ovat valinneet tämän vastausvaihtoehdon, on laskenut selvästii, jos verrataan esimerkiksi vuosia 2019 ja 2023 keskenään.
Vuonna 2023 vastaajista 90 % koki seuran ilmapiirin avoimeksi ja moniarvoiseksi. Vaikka ilmapiiri merkittäviltä osin onkin siis yhdenvertaisuutta edistävä, eivät kaikki asiaa näin koe ja tilanne on heikentynyt edellisistä kausista. Ensimmäisellä kartoituskerralla vuonna 2017 vastaava lukema oli vielä 95 % ja vuonna 2019 94 %.
Avoimuuden, yhdenvertaisuuden ja moniarvoisuuden edistäminen on tärkeä tavoite siis myös tulevaisuudessa. Edellä esitettyjen kyselytutkimuksien valossa voidaan esimerkiksi pohtia sitä, onko harrastajamäärän voimakas kasvu vaikuttanut koettuun ilmapiiriin tai esimerkiksi uusien tulokkaiden vastaanottamiseen. Vuonna 2017 liiton jäsenseuroissa oli yhteensä 5 358 jäsentä, kun vuoden 2022 lopussa vastaava luku oli yli kaksinkertainen, 11 100 henkeä. Kun seurat jäsenmäärällisesti kasvavat, voi esimerkiksi kaikkien uusien tulokkaiden huomioiminen olla haasteellisempaa kuin ennen.
3.2.2. Yhdenvertaisuus
Vuonna 2023 89 % vastaajista koki, että kaikilla ryhmillä on mahdollisuus osallistua seuran toimintaan ilman hankaluuksia. Lukema oli sama kuin vuonna 2021 sekä hieman korkeampi kuin 2019 (84 %) ja 2017 (82 %).
Liki 97 % vastaajista koki, että tytöillä ja pojilla on seurassa samanlaiset mahdollisuudet harrastaa ja kilpailla. Vastaava osuus on ollut vuonna 2021 96 %, vuonna 2019 98 % ja vuonna 2017 97 %. Kokemus tasa-arvosta on siis pysynyt ennallaan. Vastaavasti vain 55 %:ssa seuroista on johto-, valmennus- ja ohjaajatehtävissä mukana sekä naisia että miehiä. Lukema oli vuonna 2021 59 % ja vuonna 2019 54 %. Myös SFL:n jäsenseurojen jäseniä tarkasteltaessa on nais- ja tyttöjäsenten osuus koko jäsenmäärästä noin 6 %.
Seurojen jäsenet siis kokevat, että naisilla, tytöillä, miehillä ja pojilla on yhtäläiset mahdollisuudet harrastaa seuroissa. Lajille on tyypillistä, että M-alkuisissa Mixed-luokissa kilpailemista ei ole rajattu sukupuolen perusteella. Naisille on olemassa myös omat F-alkuiset luokkansa. Määrälllisesti liiton alaisissa kilpailuissa on tarjolla mixed-luokkia. Kilpailuhakemuslomakkeella kysytään kilpailunjärjestäjiltä, onko kilpailussa tarjolla toisiaan vastaavat F- ja M-luokat vai ei. Sitä, ettei täysin vastaavia luokkia ole tarjolla, perustellaan useimmiten kokemuksella naispelaajien vähäisestä määrästä alueella.
Frisbeegolfin parissa olisi kuitenkin syytä tarjota monipuolisesti erilaista toimintaa naisharrastajille sekä kartoittaa säännöllisesti, minkälainen toiminta lajin parissa voisi innostaa lisää tyttö- ja naisharrastajia mukaan. Liitto ja sen naisjaosto koordinoivat vuosittai nmyös esimerkiksi matalan kynnyksen kilpailusarjaa Lady Touria.
Kartoituskyselyn mukaan maahanmuuttajataustaisten harrastajien määrä seuroissa on kasvanut selvästi. Vuonna 2023 50 % vastaajista ilmoitti, että heidän seurassaan on maahanmuuttajataustaisia harrastajia. Vuonna 2021 vastaava luku oli 39 %, ja vuosina 2017 ja 2019 32 %.
Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun osalta tilanne on hieman taantunut vuodesta 2021. Vuonna 2021 10 % vastaajista ilmoitti, että heidän seuroissaan organisoidaan soveltavaa liikuntaa tai vammaisurheilua, kun taas vuonna 2023 vastaava lukema oli tippunut 8 %:iin. Vuosina 2017 ja 2019 vastaava lukema on ollut selvästi alhaisempi (4 %). Vuoden 2021 korkeampaa lukemaa voi selittää kyseisenä toimintavuonna käynnissä ollut OKM:n erityisavustuksen turvin rahoitettu soveltavan frisbeegolfin hanke. Hankkeessa SFL yhdessä Soveltava Liikunta SoveLi ry:n kanssa kehitti esimerkiksi seurojen käyttöön materiaalia soveltavan frisbeegolfin ohjaamisen tueksi. Tulevina vuosina hankevuosien aikana luotua materiaalia on tärkeää nostaa toiminnassa esiin sekä jatkaa yhteistyötä esimerkiksi SoveLin ja Paralympiakomitean kanssa soveltavan frisbeegolfin kehittämiseksi ja esteettömyyden edistämiseksi.
Harrastamisen edullisuus on edelleen yksi frisbeegolf-lajin selkeä vahvuus. Vuoden 2023 kartoituskyselyn vastaajista 99 % koki, että frisbeegolfin harrastaminen hänen omassa seurassaan on mahdollista edullisesti. Lukema on säilynyt samana kaikkista aiemmista kartoituskyselyvuosista 2017, 2019 ja 2021 lähtien. Tästä lajin vahvuudesta, sen matalasta aloituskynnyksestä ja saavutettavuudesta on tärkeää pitää huolta myös jatkossa.
3.2.3. Syrjintä ja siihen puuttuminen
Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokyselyssä syrjintää ja siihen puuttumista kartoitetaan monin kysymyksin. Kyselyssä muun muassa tiedustellaan, onko vastaaja havainnut seuran harrastajien, ohjaajien tai johtohenkilöiden kielenkäytön syrjivän joitakin ihmisryhmiä. Vastausprosentit tähän kysymykseen ovat melko samansuuntaisia kuin aiempina vuosina. Vuoden 2023 kartoituksessa 89 % vastasi kysymykseen “ei”, kun edellisinä kyselyvuosina luvut ovat olleet seuraavat: v. 2017 83 %, v. 2019 86 % ja v. 2019 91 %.
85 % vastaajista kertoo, ettei ole todistanut tai kohdannut seuran toiminnassa syrjintää. Lukema on vastaava kuin vuoden 2021 kartoituksessa. Yleisimmin syrjintä on kohdistunut sukupuoleen (37 %) tai ikään (27 %). Vastaukset eroavat hieman vuoden 2021 kyselytuloksista (Kuvio 2). Vuonna 2021 yleisimmin syrjinnän kohteeksi määriteltiin yleisimmin henkilökohtainen elämänkatsomus (29 %), toiseksi yleisimmin ikä (27 %) ja kolmanneksi yleisimmin sukupuoli (25 %). Iän osalta prosenttiosuus on siis sama kuin kaksi vuotta aiemminkin, mutta sukupuolen kokeminen syrjinnän kohteeksi on lisääntynyt yli 10 prosenttia.
Yhdenvertaisuuskartoituksissa on vuosien varrella tullut esiin se, ettei suurin osa vastaajista tiedä, puhutaanko seurassa. Suurin osa ei myöskään tiedä, onko seurassa määritelty toimintatapaa tilanteissa etenemiseen. Kartoituskyselyiden perusteella syrjintää koetaan olevan seuratoiminnassa vähän, ja tämä varmasti osaltaan selittää keskustelun ja toimintamallien puutteen. Liitto kuitenkin jatkaa tällä saralla yhdenvertaisuustyötä tuoden aihetta ja erilaisia toimintamalleja aktiivisesti ja monikanavaisesti esille toiminnassaan.
4. Teemat, toimenpiteet ja arviointi 2024-2025
Seuraavassa on esitelty liiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaan 2024-2025 valitut viisi teemaa, joihin liiton yhdenvertaisuustyötä erityisesti kohdennetaan suunnitelmakauden aikana. Kunkin teeman alle on eritelty tarkemmin, minkälaisia toimenpiteitä kyseisen teeman edistäminen kaksivuotisella suunnitelmakaudella pitää sisällään.
Teema 1: Tietoisuuden lisääminen ja työkalut syrjintään, rasismiin, häirintään ja epäasialliseen käytökseen puuttumisessa
Tavoitteena on tuoda esille yhdenvertaisuuteen sekä syrjinnän ja rasismin ehkäisemiseen liittyviä teemoja sekä edistää sitä, että erilaiset toimintatavat esimerkiksi syrjintätapausten käsittelyssä yleistyisivät seurakentällä.
Viestintä
- Yhdenvertaisuudesta sekä syrjinnän, rasismin ja epäasiallisen käytöksen ehkäisystä viestitään aktiivisesti ja monikanavaisesti:
- Nostetaan viestinnässä esiin esimerkiksi Et ole yksin- ja ILMO-palvelua, Punainen kortti rasismille -hanketta ja Älä riko urheilua -kampanjaa. Osallistutaan myös erilaisiin teemaan liittyviin uusiin kampanjoihin. Osallistetaan seuraväkeä mukaan kampanjoihin.
- Kannustetaan seuroja puhumaan asiasta ja ottamaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat esille omassa toiminnassaan
- Osallistutaan urheiluperheen sekä yhteiskunnan keskusteluun syrjintäaiheista ja pidetään teemaa esillä SFL:n toiminnassa
Koulutus
- Liitto levittää tietoisuutta esimerkiksi häirinnän ehkäisyyn liittyvistä, seuroille suunnatuista koulutuksista sekä järjestää koulutusta itse
- Vastuullinen valmentaja -koulutus osana liiton ohjaajakoulutusjärjestelmää
- Liiton henkilöstö ylläpitää aktiivisesti tietotaitoaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoteemoihin liittyen omien rooliensa mukaisesti
Syrjintätapausten käsittely, prosessit ja toimintaohjeet
- Liitolla on kaksi vuosittain erikseen nimettyä häirintäyhdyshenkilöä, joihin voi olla yhteyksissä liiton tai seurojen toiminnassa kohdatusta epäasiallisesta käytöksestä
- Pidetään esillä erilaisia seuroille ja pelaajille suunnattuja selkeitä toimenpideohjeita epäasiallisen käytöksen ehkäisyyn ja yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä valitusten tekemiseen ja käsittelyyn. Päivitetään ohjeita tarpeen tullen. Liiton nettisivuilla on kestolinkit eri toimintaohjeisiin sekä Et ole yksin- ja ILMO-palveluihin.
- Huolehditaan siitä, että liiton sisäiset prosessit esimerkiksi häirintätapausten käsittelyyn ovat selkeät
- Tarkastellaan SFL:n kurinpitoprosessia ja -sääntöjä. Pidetään huolta kurinpitosääntöjen ajantasaisuudesta ja tavoitellaan erillisen kurinpitovaliokunnan perustamista.
Teema 2: Matalan kynnyksen harrastamisen edistäminen
- Frisbeegolfseurojen ja lajikulttuurin kasvaessa ja kehittyessä on pidettävä huolta siitä, että tarjolla on matalan kynnyksen tutustumis- ja harrastusmahdollisuuksia, joiden kautta uusien harrastajien on helppo tulla mukaan toimintaan. Lisäksi lajin yhdeksi vahvuudeksi on koettu sen harrastuskustannusten mataluus. Liitolle tärkeää on myös edistää omatoimiharrastamista sekä lähiliikuntapaikkarakentamista.
- Julkaistaan edellisvuosien tapaan kannanottoja ja tiedotteita matalan kynnyksen harrastamisesta ja seuratoiminnasta
- Kehitetään edelleen harrastajan polkua ja tarjoaa jäsenseuroille erilaisia malleja matalan kynnyksen toimintaan. Tarjotaan myös puitteita keskusteluille, joissa on mahdollista jakaa seuroilta seuroille hyviä käytänteitä ja kokemuksia matalan kynnyksen toiminnasta.
Teema 3: Nais- ja tyttötoiminnan edistäminen frisbeegolfissa
- Seuroissa koetaan vahvasti, että mahdollisuudet harrastaa frisbeegolfia omassa seurassa ovat tasavertaiset naisille ja miehille. Kuitenkin vain noin 6 % kaikista SFL:n jäsenseurojen jäsenistä on naisia tai tyttöjä.
- Selvitetään, millaiset tekijät innostavat tyttöjä ja naisia liikunnan ja urheilun pariin. Hyödynnetään tätä selvitystyötä toiminnan kehittämisessä, uusien toimintamallien ideoimisessa ja naisten toimijuuden tukemisessa.
- Tarjotaan puitteita hyvien käytänteiden ja toimintamallien leviämiseen seurakentällä, sekä järjestetään yhdessä seurojen kanssa erityisesti tyttö- ja naisharrastajille suunnattuja tapahtumia, kuten Lady Touria.
Teema 4: Soveltava frisbeegolf ja esteettömyys
- Liitto on Paralympiakomitean jäsen ja jatkaa jo aiemmin alkanutta yhteistyötä esteettömien ratojen rakentamisen ja luokittelun osalta.
- Vuonna 2021 yhdessä SoveLin kanssa laadittuja soveltavan frisbeegolfin ohjeita nostetaan säännöllisesti esiin keskusteluissa seurojen ja ohjaajien kanssa.
- Tuetaan soveltavan frisbeegolfin tapahtumia ja lajikokeiluja
- Otetaan käyttöön uusia esteettömyystoimenpiteitä myös liiton informaation julkaisussa. Kiinnitetään esimerkiksi huomiota näkövammaisten ja muiden lukemisesteisten henkilöiden tiedontarpeeseen. Lisätään myös ruotsin- ja englanninkielisen materiaalin tuotantoa.
Teema 5: Yhdenvertaisuustyötä arvioidaan ja kehitetään systemaattisesti
- Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan kriittisesti
- Toteutetaan seurantaa toimintavuosien aikana sekä raportoidaan seurannan tuloksista ja tavoitteista toimintasuunnitelmissa ja -kertomuksissa
- Ylläpidetään vastuullisuuden vuosikelloa, johon rytmitetään vastuullisuustyön käytännön toteutusta vuositasolla