Sisällys

3.1. Liiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyö 2018-2025
3.2. Yhdenvertaisuuskartoitusten tuloksia
3.2.1. Ilmapiiri
3.2.2. Yhdenvertaisuus
3.2.3. Syrjintä ja siihen puuttuminen

4. Teemat, toimenpiteet ja arviointi 2026-2027

LIITE 1. Koonti vuosien 2018-2025 yhdenvertaisuussuunnitelmien toteutuksesta

LIITE 2. Yhdenvertaisuuskartoituksen tulokset 2025

Johdanto

Suomen frisbeegolfliitto ry (jäljempänä SFL) on frisbeegolfin lajiliitto ja kattojärjestö Suomessa. SFL:n tarkoituksena on edistää lajia koko kansan liikuttajana, kehittää yhdenvertaisuutta lajin harrastamisessa, ylläpitää lajin luontoliikunta-arvoja, edistää frisbeegolfia kilpa- ja huippu-urheiluna sekä kehittää frisbeegolfin urheilijan polkua.

SFL pyrkii kaikessa toiminnassaan vastuullisuuteen. SFL edistää frisbeegolfin yhdenvertaista harrastamista ja sitä, että kynnys harrastuksen aloittamiseen olisi mahdollisimman matala. Tarkoituksena on toimia siten, että lajin parissa on mahdollisuus saada monenlaisia elämyksiä liikkujana, ohjaajana ja seuratoimijana. Edistämme eri väestöryhmien liikkumista ja sen myötä myös väestön hyvinvointia.

Visiomme mukaisia painopisteitä toiminnassa ovat lasten ja nuorten harrastaminen, seuratoiminta, yhdenvertaisuus sekä huippu-urheilu ja media. Olemme Olympiakomitean jäsenjärjestönä sitoutuneet myös urheiluyhteisön yhteiseen vastuullisuusohjelmaan. SFL on myös Paralympiakomitean jäsenjärjestö.

SFL:n arvoja ovat:

Yhteisöllisyys: Muiden opettamisen ja lajikulttuurin levittämisen merkitys, yhteisöllisyyden vaaliminen ja yhdessä toiminnan kehittäminen 
Yhdenvertaisuus: Matalan kynnyksen laji, kanssapelaajien ja -toimijoiden kunnioitus 
Vastuullisuus: Yhteiset säännöt ja etiketti, läpinäkyvyys toiminnassa, liikunnan eettisiin arvoihin ja urheilun reilun pelin sääntöihin sitoutuva toiminta

Yhdenvertaisuus on siis kiinteä osa niin SFL:n visiota kuin arvopohjaakin. Vuositasolla yhdenvertaisuustyötä raamittaa ensinnäkin SFL:n toimintasuunnitelma, joka puolestaan perustuu kahden vuoden välein päivitettävään yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaan. Toisekseen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotoimenpiteiden toteutus perustuu vastuullisuuden vuosikelloon, joka rytmittää liiton kaikkien vastuullisuusohjelmien sisältämiä toimenpiteitä vuoden ajalle.

Tämä vuosille 2026-2027 päivitetty yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma perustuu aiempien vuosien yhdenvertaisuussuunnitelmien toteutumisen arviointiin sekä joka toinen vuosi SFL:n jäsenseurojen jäsenille toteutettuihin yhdenvertaisuuskartoituksiin. Erityisesti suunnitelmassa näkyvät keväällä 2025 toteutetun yhdenvertaisuuskartoituksen tulokset. Suunnitelma perustuu myös liikuntalakiin, yhdenvertaisuuslakiin, tasa-arvolakiin sekä YK:n ihmisoikeuksien julistukseen. Esimerkiksi liikuntalaki velvoittaa valtionapukelpoisia liikuntajärjestöjä edistämään toiminnassaan yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma koostuu johdannon lisäksi neljästä muusta luvusta. Ensimmäisessä luvussa määritellään suunnitelmassa hyödynnettävät yhdenvertaisuuden käsitteet. Toisessa luvussa käydään läpi frisbeegolfia lajina ja sen erityispiirteitä yhdenvertaisuuden näkökulmassa. Kolmannessa luvussa esitellään yhdenvertaisuuskartoitusten tuloksia. Neljännessä ja samalla viimeisessä osiossa avataan puolestaan päivitetyn yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman tavoitteita ja toimenpiteitä vuosille 2026-2027. Suunnitelman liitteiksi on lisätty koonti aiempien vuosien yhdenvertaisuustoimista sekä vuoden 2025 yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokyselyn tulokset.

1. Käsitteiden määrittely

Tässä luvusssa on määritelty yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmassa 2026-2027 käytettävät käsitteet.

Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta esimerkiksi heidän sukupuolestaan, iästään, etnisestä tai kansallisesta alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan tai vakaumuksestaan.

Tasa-arvolla puolestaan viitataan erityisesti sukupuolten väliseen syrjimättömyyteen.

Syrjintää on se, että ihmistä tai ryhmää kohdellaan huonommin kuin toisia henkilökohtaisen ominaisuuden perusteella.

Häirintä on puolestaan henkilön tai ryhmän arvoa ja koskemattomuutta tarkoituksellisesti tai tosiasiallisesti loukkaavaa toimintaa, joka johtuu uhkaavasta, halventavasta tai nöyryyttävästä ilmapiiristä. Häirinnäksi voidaan lukea esimerkiksi rasistiset vitsit tai nimittely.

Rasismilla tarkoitetaan jonkin oletetun ihmisryhmän arvottamista muita ryhmiä alempiarvoisemmaksi esimerkiksi etnisyyden, ihonvärin, kansalaisuuden, kulttuurin, äidinkielen tai uskonnon perusteella.

2. Lajin erityispiirteet

Yhdenvertaisuus, syrjinnän ehkäisy ja kaikkien tasavertainen huomioon ottaminen ovat frisbeegolfyhteisössä toimimisen perusperiaatteita.

Frisbeegolfia voi pelata niin yksin kuin ryhmässäkin. Radat ovat useimmiten kaikille liikkujille avoimia ja ilmaisia liikkumisympäristöjä. Eritasoiset, -ikäiset ja -taustaiset liikkujat ovat tasavertaisesti tervetulleita nauttimaan frisbeegolfin pelaamista. Muiden kunnioittaminen on oleellinen osa lajikulttuuria, eikä minkäänlainen häirintä tai syrjintä ei ole sallittua frisbeegolfissa.

Frisbeegolfin kilpailutoiminnassa pelataan eri luokissa. Vaikka kilpailut käydään luokkien sisäisesti, kierretään ratoja usein eri luokkien muodostamissa sekaryhmissä. Useimmiten frisbeegolfissa kilpaillaan yksilöinä, mutta ratojen kiertäminen ja pelaaminen on vahvasti yhteisöllistä toimintaa.

SFL edistää lajikulttuuria, jossa on tarjolla jokaiselle taustasta riippumatta mahdollisuuksia kehittyä sekä nauttia samalla yhdessäolosta ja yhteisöllisyydestä, kunnioittavassa, myönteisessä ja sallivassa ympäristössä. Lajin parissa ei ole sijaa minkäänlaiselle syrjinnälle tai häirinnälle.

Frisbeegolfliitossa yhdenvertaisuutta edistetään laaja-alaisesti osana kaikkea toimintaa. Yhdenvertaisuuden arvioiminen on osa liiton päätöksentekoprosesseja, tapahtumien suunnittelua ja toteutusta sekä tiedotusta. Yhdenvertaisuus on liiton toiminnan tärkeä arvo. Tämän vuoksi sen eteen on myös tehtävä systemaattisesti ja tavoitteellisesti töitä.

3. Tausta

Liiton ensimmäinen yhdenvertaisuussuunnitelma hyväksyttiin vuonna 2018. Suunnitelma perustui liiton ensimmäiseen yhdenvertaisuuskartoitukseen, joka toteutettiin syksyllä 2017. Tämän jälkeen yhdenvertaisuustyötä on arvioitu vuosittain.

Frisbeegolfliitto on osallistunut aktiivisesti erilaisiin yhdenvertaisuutta ja häirintää kartoittaviin, urheiluyhteisön yhteisiin hankkeisiin ja tutkimuksiin.

3.1. Liiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyö 2018-2025

Liitteeseen 1 on koottu yhdenvertaisuussuunnitelmien 2018-2019, 2020-21, 2022 sekä 2024-2025 keskeisimpiä toteutuneita toimenpiteitä.

Taulukkoon koottujen toimenpiteiden perusteella voidaan sanoa, että yhdenvertaisuuden edistäminen on ollut vuosien ajan osa liiton perustoimintaa. Yhdenvertaisuusteemoja on tuotu viestinnällisesti esille, on toteutettu konkreettisia yhdenvertaisuusprojekteja sekä esimerkiksi nimetty omat yhteyshenkilönsä häirintätapauksille. Liiton kurinpitovaliokunta aloitti toimintansa vuonna 2025.

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotyötä rytmittää vuositasolla vastuullisuuden vuosikello. Yhdenvertaisuunnitelmaa on seurattu vuosittain toimintasuunnitelmin ja -kertomuksin sekä toteutettu laajempi arviointi yhdenvertaisuuden tilasta joka toinen vuosi seurojen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokyselyllä. Liitto on osallistunut aktiivisesti saatavilla oleviin koulutuksiin sekä erilaisiin aihetta koskeviin tutkimushankkeisiin.

Tiedotusta yhdenvertaisuuden teemoista on tärkeää jatkaa säännöllisesti ja monikanavaisesti jatkossakin. Suunnitelmakauden 2026-2027 kannalta merkityksellistä on myös toimenpiteiden päivittäminen ja painopisteiden määrittäminen vuonna 2025 toteutetun kartoituskyselyn pohjalta.

3.2. Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokyselyn 2025 tuloksia

Liitteessä 2 on esitelty vuonna 2025 liiton jäsenseurojen jäsenille toteutetun yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokartoituksen tulokset. Liitteestä on poistettu kyselyn viimeisen avoimen kysymyksen vastaukset, sillä osa vastauksista pitää sisällään tunnistettavia tietoja.

Vuonna 2025 SFL:n jäsenseurojen jäsenille suunnattuun yhdenvertaisuuskartoitukseen saatiin yhteensä 44 vastausta, kun taas vuonna 2023 samansisältöiseen kyselyyn saatiin vastaukset 354 liiton jäsenseurojen jäsentä. Kyselyn matalampi vastaajamäärä johtuu eroavaisuuksista kyselyn jakelutavassa vuosien välillä.

Vuoden 2025 kyselyyn vastanneista 64 % oli miehiä, 33 % naisia ja 3 % muunsukupuolisia. Aiempina vuosina miesten osuus on ollut 86-88 %, joten naisvastaajien osuus korostui edellisvuosiin nähden. Liiton seurojen jäsenistä 94 % on miehiä, joten naisvastaajien osuus vastaajakunnasta on myös selvästi suurempi kuin naisten osuus seurojen jäsenistöstä.

Suurin osa vastaajista sijoittui ikäryhmään 40-60-vuotiaat (57 %). Toisiksi ahkerampia vastaajia olivat 20-39-vuotiaat (30 %). 93 % vastaajista ilmoitti olevansa joko lajin harrastaja tai kilpapelaaja, valmentajia tai ohjaajia oli 9 % ja seuran johto- tai toimihenkilöitä 25 %.

Pienempi vastaajamäärä tekee vuoden 2025 tuloksista herkempiä yksittäisten kokemusten vaikutukselle, jolloin prosenttimuutokset voivat näyttää suuremmilta kuin todellinen muutos seurojen arjessa on. Vertailun luotettavuutta heikentävät sekä vastaajamäärän ero että vastaajajoukon rakenteen vaihtelu.

3.2.1. Ilmapiiri

Aiempien vuosien yhdenvertaisuuskartoitusten valossa suomalaisten frisbeegolfseurojen ilmapiiriä on kuvattu positiiviseksi. Myös vuoden 2025 kyselyn perusteella voidaan sanoa, että tilanne on pääosin hyvä. Kysely tuo kuitenkin esille myös runsaasti kehityskohtia sekä asioita, jotka vaativat liitolta ja sen jäsenseuroilta oman toiminnan arviointia ja kehitystä edelleen.

Seurojen ilmapiiriä kartoitettiin esimerkiksi kysymyksellä: “Huomioidaanko uudet harrastajat seurassanne hyvin? Onko ryhmiin helppo tulla mukaan?”. Kysymyksen vastausvaihtoehdot ja vastausten prosenttiosuudet olivat seuraavat:

“Kokeneemmat harrastajat kannustavat ja neuvovat uusia tulokkaita ja pyrkivät tekemään heidän olonsa osallisiksi”: Vuonna 2023 vastaajista tämän vastausvaihtoehdon valitsi 67 % vastaajista, vuonna 2025 49 % vastaajista.
“Ryhmään pääsee hyvin mukaan, jos ottaa itse kontaktia ja tekee töitä ryhmäytymisen eteen”: Vuonna 2023 vastaajista tämän vastausvaihtoehdon valitsi 28 % vastaajista, vuonna 2025 40 % vastaajista.
“Uudet harrastajat eivät saa mitään erityishuomiota, jokainen oppii pikkuhiljaa käytännön kautta”: Vuonna 2023 vastaajista tämän vastausvaihtoehdon valitsi 5 % vastaajista, vuonna 2025 12 % vastaajista.

71 % kyselyyn vastanneista kertoi kokevansa seuransa ilmapiirin moniarvoiseksi ja avoimeksi. Vuonna 2023 vastaava lukema oli 90 %. Vaikka vuoden 2025 kyselyn pienempi vastaajamäärä tekee vuosien välisestä vertailusta haastavaa, tulosten voi nähdä viittaavan trendiin, jossa uusien harrastajien vastaanotto on siirtynyt aktiivisesta tukemisesta passiivisempaan suuntaan. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että vuonna 2025 huomattavasti harvempi vastaaja koki kokeneempien harrastajien aktiivisesti kannustavan ja auttavan uusia. Tällainen kehitys voi heikentää uusien harrastajien kiinnittymistä lajiin ja vähentää seurojen monimuotoisuutta pitkällä aikavälillä.

Liiton ja seurojen rooli on keskeinen tämän kehityksen katkaisemisessa. Liitto voi tukea seuroja jakamalla hyviä käytäntöjä uusien harrastajien vastaanottamisesta, tarjoamalla konkreettisia työkaluja ryhmäyttämiseen ja varmistamalla, että yhdenvertaisuusperiaatteet jalkautuvat käytäntöön. Seurojen omassa toiminnassa tarvitaan tietoista panostusta siihen, että kaikki harrastajat – taustasta riippumatta – kokevat olonsa tervetulleiksi ja osallisiksi.

3.2.2. Yhdenvertaisuus

Vuonna 2025 79 % vastaajista koki, että kaikilla ryhmillä on mahdollisuus osallistua seuran toimintaan ilman hankaluuksia, kun vastaava osuus vuonna 2023 oli 89 %. Sukupuolten väliset mahdollisuudet harrastaa ja kilpailla koettiin edelleen pääosin tasa-arvoisiksi, mutta lievä lasku 97 prosentista 91 prosenttiin osoittaa, että tasa-arvon toteutumista on syytä seurata tarkasti.

Positiivista kehitystä näkyy naisten osallistumisessa johto-, valmennus- ja ohjaajatehtäviin, joissa naisten osuus kasvoi 55 prosentista 61 prosenttiin vuosien 2023 ja 2025 välillä.

Maahanmuuttajataustaisten harrastajien osuus seuroissa näytti kääntyneen laskuun. Vuonna 2023 50 % vastaajista ilmoitti, että heidän seurassaan on maahanmuuttajataustaisia harrastajia, kun vuonna 2025 vastaava osuus oli 41 %. Muutoksen voi nähdä edelleen lisäävän tarvetta toimintamalleille, jotka edistävät monimuotoisen harrastajakunnan osallistumista. Soveltavan liikunnan ja vammaisurheilun tarjonta on edelleen vähäistä; vuonna 2025 98 prosenttia vastaajista ilmoitti, ettei seurassa ole kyseistä toimintaa.

Frisbeegolfin harrastamisen edullisuus säilyy lajille tyypillisenä vahvuutena, sillä lähes kaikki vastaajat (98–99 % vuodesta 2017 lähtien) kokevat harrastamisen mahdolliseksi ilman merkittäviä taloudellisia esteitä.

Tulokset tarjoavat selkeän viestin liitolle ja seuroille: kehitystyössä tulee painottaa kaikkien harrastajaryhmien osallisuuden vahvistamista, yhdenvertaisuuden käytännön toteutumista ja esteettömän, moniarvoisen seuratoiminnan edistämistä.. Toimenpiteiden tavoitteena on varmistaa, että kaikki harrastajaryhmät kokevat seuratoiminnan tervetulleeksi ja että yhdenvertaisuus näkyy arjessa konkreettisesti.

3.2.3. Syrjintä ja siihen puuttuminen

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokyselyissä kartoitetaan syrjintää ja siihen puuttumista useiden kysymysten avulla. Vuoden 2025 tulokset osoittavat, että suurin osa vastaajista ei ole havainnut syrjivää kielenkäyttöä seurassa; kysymykseen siitä, onko seurassa havaittu harrastajien, ohjaajien tai johtohenkilöiden kielenkäyttöä, joka syrjii joitakin ihmisryhmiä, 84 prosenttia vastasi ei (vuonna 2023 osuus oli 89 %). Samoin kysyttäessä, onko vastaaja kohdannut tai ollut todistamassa syrjintää seurassa, 75 prosenttia vastasi “en koskaan” (vuonna 2023 osuus oli 85 %).

Niissä tilanteissa, joissa syrjintää on havaittu, se kohdistuu useimmiten henkilökohtaisiin ominaisuuksiin. Vuonna 2025 syrjinnän kohteiksi ilmoitettiin erityisesti henkilökohtainen elämänkatsomus (43 %) ja sukupuoli (36 %). Vuoden 2023 kyselyssä yleisimmät kohteet olivat sukupuoli (37 %) ja ikä (27 %).

Syrjintä ja rasismin ehkäisy on yhteiskunnallisesti tärkeä aihe. Opetus- ja kulttuuriministeriön asettama urheilun eettisten asioiden neuvottelukunta julkaisi kesäkuussa 2025 kannanoton urheilussa esiintyvästä rasismista ja syrjinnästä. Kannanoton mukaan rasismi on Suomessa laajalle levinnyt ongelma, joka ilmenee myös urheilussa muun muassa rasistisina huutoina, vitsailuna, syrjintänä ja väkivaltana. Kannanoton mukaan monet urheilutoimijat eivät ole vielä ottaneet käyttöön selkeitä toimintamalleja syrjintään puuttumiseksi, mikä johtaa tilanteisiin, joissa syrjinnän kokijat joutuvat puolustamaan oikeuksiaan yksin. Urheilutoimijoiden tulisi kannanoton mukaan myös sisällyttää antirasistiset toimet osaksi yhdenvertaisuus- ja tasa-arvo-ohjelmiaan.

Suurin osa liiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokartoituksen vastaajista ei tiedä, keskustellaanko seurassa syrjinnästä tai onko seurassa määritelty toimintatapaa syrjintätilanteiden ratkaisemiseksi. SFL:n on oltava jatkossakin aktiivisesti mukana kehittämässä ja jalkauttamassa syrjintään puuttumisen käytäntöjä, tarjota koulutusta ja tukea seuroille sekä nostaa esiin yhdenvertaisuuden ja antirasistisen toiminnan tärkeyttä kaikessa toiminnassamme.

4. Teemat, toimenpiteet ja arviointi 2026-2027

Seuraavassa on esitelty liiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaan 2026-2027 valitut viisi teemaa, joihin liiton yhdenvertaisuustyötä erityisesti kohdennetaan suunnitelmakauden aikana. Kunkin teeman alle on eritelty tarkemmin, minkälaisia toimenpiteitä kyseisen teeman edistäminen kaksivuotisella suunnitelmakaudella pitää sisällään.

Teema 1: Tietoisuuden lisääminen ja työkalut syrjintään, rasismiin, häirintään ja epäasialliseen käytökseen puuttumisessa

Tavoitteena on tuoda esille yhdenvertaisuuteen sekä syrjinnän ja rasismin ehkäisemiseen liittyviä teemoja sekä edistää sitä, että erilaiset toimintatavat esimerkiksi syrjintätapausten käsittelyssä yleistyisivät seurakentällä.

Viestintä

Yhdenvertaisuudesta sekä syrjinnän, rasismin ja epäasiallisen käytöksen ehkäisystä viestitään aktiivisesti ja monikanavaisesti:
Nostetaan viestinnässä esiin esimerkiksi Et ole yksin- ja ILMO-palvelua, Punainen kortti rasismille -hanketta ja Älä riko urheilua -kampanjaa. Osallistutaan myös erilaisiin teemaan liittyviin uusiin kampanjoihin. Osallistetaan seuraväkeä mukaan kampanjoihin.
Kannustetaan seuroja puhumaan asiasta ja ottamaan tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat esille omassa toiminnassaan
Osallistutaan urheiluperheen sekä yhteiskunnan keskusteluun syrjintäaiheista ja pidetään teemaa esillä SFL:n toiminnassa

Koulutus

Liitto levittää tietoisuutta esimerkiksi häirinnän ehkäisyyn liittyvistä, seuroille suunnatuista koulutuksista sekä järjestää koulutusta itse (esimerkiksi antirasismi- ja yhdenvertaisuuskoulutus seuraillan teemana/yhteydessä)
Vastuullinen valmentaja -koulutus osana liiton ohjaajakoulutusjärjestelmää
Liiton henkilöstö ylläpitää aktiivisesti tietotaitoaan yhdenvertaisuus- ja tasa-arvoteemoihin liittyen omien rooliensa mukaisesti

Syrjintätapausten käsittely, prosessit ja toimintaohjeet

Liitolla on kaksi vuosittain erikseen nimettyä häirintäyhdyshenkilöä, joihin voi olla yhteyksissä liiton tai seurojen toiminnassa kohdatusta epäasiallisesta käytöksestä
Kiinnitetään erityistä huomiota siihen, että seuroille ja pelaajille suunnatut selkeät toimenpideohjeet epäasiallisen käytöksen ehkäisyyn ja yhdenvertaisuuden edistämiseen sekä valitusten tekemiseen ja käsittelyyn ovat säännöllisesti esillä liiton viestinnässä. Päivitetään ohjeita tarpeen tullen. Liiton nettisivuilla on kestolinkit eri toimintaohjeisiin sekä Et ole yksin- ja ILMO-palveluihin.
Huolehditaan siitä, että liiton sisäiset prosessit esimerkiksi häirintätapausten käsittelyyn ovat selkeät
Tarkastellaan SFL:n kurinpitoprosessia ja -sääntöjä säännöllisesti ja pidetään huolta kurinpitosääntöjen ajantasaisuudesta. Liitolla on toimiva kurinpitovaliokunta.

Teema 2: Matalan kynnyksen harrastamisen edistäminen

Frisbeegolfseurojen ja lajikulttuurin kasvaessa ja kehittyessä on pidettävä huolta siitä, että tarjolla on matalan kynnyksen tutustumis- ja harrastusmahdollisuuksia, joiden kautta uusien harrastajien on helppo tulla mukaan toimintaan. Lisäksi lajin yhdeksi vahvuudeksi on koettu sen harrastuskustannusten mataluus. Liitolle tärkeää on myös edistää omatoimiharrastamista sekä lähiliikuntapaikkarakentamista.

Julkaistaan edellisvuosien tapaan kannanottoja ja tiedotteita matalan kynnyksen harrastamisesta ja seuratoiminnasta
Kehitetään edelleen harrastajan polkua ja tarjotaan jäsenseuroille erilaisia malleja matalan kynnyksen toimintaan. Vuonna 2025 julkaistun laji-intro-ohjeistuksen rinnalle voitaisiin työstää esimerkiksi ”Tervetuloa seuraan” -ohjeistus tai koulutuspaketti: konkreettisia vinkkejä, miten uusia harrastajia otetaan mukaan, ja miten varmistetaan turvallinen ja avoin ilmapiiri seurassa.
Tarjotaan myös puitteita keskusteluille, joissa on mahdollista jakaa seuroilta seuroille hyviä käytänteitä ja kokemuksia matalan kynnyksen toiminnasta.
Vuosina 2026-2027 SFL osallistuu Erasmus+-rahoitteiseen GLIDE-hankkeeseen, jossa tavoitteena on lisätä naisten ja tyttöjen, senioreiden, pienituloisten sekä toimintakyvyltään rajoittuneiden henkilöiden fyysistä aktiivisuutta frisbeegolfin keinoin. Käytännössä hankkeessa järjestetään näille ryhmille suunnattuja tapahtumia, kampanjoita sekä luodaan tukimateriaaleja ja verkostoja paikallistasolle toimintaa tukemaan. Teemaa 2 edistetään myös tämän hankkeen kautta.

Teema 3: Nais- ja tyttötoiminnan edistäminen frisbeegolfissa

Seuroissa koetaan yleisesti, että mahdollisuudet harrastaa frisbeegolfia omassa seurassa ovat tasavertaiset naisille ja miehille. Kuitenkin vain noin 6 % kaikista SFL:n jäsenseurojen jäsenistä on naisia tai tyttöjä.

Tarjotaan puitteita hyvien käytänteiden ja toimintamallien leviämiseen seurakentällä (esimerkiksi naistoiminnan seuraillat), tuetaan naisfrisbeegolf-hankkeita ja -tapahtumia, sekä järjestetään yhdessä seurojen kanssa erityisesti tyttö- ja naisharrastajille suunnattuja tapahtumia, kuten Lady Touria.
Jatketaan toimintamallia jossa liitto maksaa sellaisten kilpailujen sanktiointimaksun, joissa tarjotaan vain naisten- ja junioreiden kilpailuluokkia.
Vuosina 2026-2027 SFL osallistuu Erasmus+-rahoitteiseen GLIDE-hankkeeseen, jossa tavoitteena on lisätä naisten ja tyttöjen, senioreiden, pienituloisten sekä toimintakyvyltään rajoittuneiden henkilöiden fyysistä aktiivisuutta frisbeegolfin keinoin. Käytännössä hankkeessa järjestetään näille ryhmille suunnattuja tapahtumia, kampanjoita sekä luodaan tukimateriaaleja ja verkostoja paikallistasolle toimintaa tukemaan. Teemaa 3 edistetään myös tämän hankkeen kautta.

Teema 4: Soveltava frisbeegolf ja esteettömyys

Liitto on Paralympiakomitean jäsen ja jatkaa jo aiemmin alkanutta yhteistyötä esteettömien ratojen rakentamisen ja luokittelun osalta
Vuonna 2021 yhdessä SoveLin kanssa laadittuja soveltavan frisbeegolfin ohjeita nostetaan säännöllisesti esiin keskusteluissa seurojen ja ohjaajien kanssa
Tuetaan soveltavan frisbeegolfin tapahtumia ja lajikokeiluja
Tuotetaan ruotsin- ja englanninkielisen materiaalia toiveiden mukaan
Vuosina 2026-2027 SFL osallistuu Erasmus+-rahoitteiseen GLIDE-hankkeeseen, jossa tavoitteena on lisätä naisten ja tyttöjen, senioreiden, pienituloisten sekä toimintakyvyltään rajoittuneiden henkilöiden fyysistä aktiivisuutta frisbeegolfin keinoin. Käytännössä hankkeessa järjestetään näille ryhmille suunnattuja tapahtumia, kampanjoita sekä luodaan tukimateriaaleja ja verkostoja paikallistasolle toimintaa tukemaan. Teemaa 4 edistetään myös tämän hankkeen kautta.

Teema 5: Yhdenvertaisuustyötä arvioidaan ja kehitetään systemaattisesti

Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman toteutumista seurataan ja arvioidaan kriittisesti
Toteutetaan seurantaa toimintavuosien aikana sekä raportoidaan seurannan tuloksista ja tavoitteista toimintasuunnitelmissa ja -kertomuksissa
Ylläpidetään vastuullisuuden vuosikelloa, johon rytmitetään vastuullisuustyön käytännön toteutusta vuositasolla

LIITE 1. Koonti vuosien 2018-2025 yhdenvertaisuussuunnitelmien toteutuksesta

LIITE 2. Yhdenvertaisuuskartoituksen tulokset 2025