Sivun sisältö:

Korvauksen maksaminen yksittäisestä ohjauskerrasta

Jos frisbeegolfseuralla ei ole mahdollisuutta palkata työntekijää, mutta vapaaehtoisten aika ei riitä kaikkien tarvittavien ohjausten vetämiseen, yksi hyvä vaihtoehto palkkaamiselle on kertaluontoisten korvausten maksaminen. Tällöin ei ole kyse työntekijän palkkaamisesta vaan yksittäisen työn tarjoamisesta. Esimerkiksi tykypäivän tai päiväleirin vetäminen voidaan korvata tällaisella kertaluontoisella korvauksella.

Koska kyseessä ei ole työsuhde, työn tarjoajan ei tarvitse maksaa sotumaksua tai työeläkettä. Lue lisää kohdasta Toimeksiantosopimus/työkorvaus.

Onko frisbeegolfseurallanne kokemusta työkorvauksen maksamisesta? Haluaisitteko jakaa kokemuksianne ja tietojanne tällä sivustolla muiden frisbeegolfseurojen hyväksi? Olkaa yhteydessä liiton järjestösihteeriin (sihteeri@frisbeegolfliitto.fi)!

Kentänhoitajan palkkaaminen kesäkaudelle

Seuratoiminnassa harrastajien määrä voi vaihdella paljon kausittain. Määräaikaisen kentänhoitajan tai ratamestarin palkkaaminen kesäkaudelle frisbeegolfseuraan on perusteltua työn kausiluonteisuuden takia.

Alle 18-vuotiaan palkkauksessa on huomioitava, että alle 18-vuotiaat nuoret eivät saa tehdä täysin samoja töitä ja täysin samoilla työehdoilla kuin aikuiset työntekijät. Lue lisää Työ- ja elinkeinoministeriön sivuilta.

Frisbeegolfseura FOREn kokemuksia täysi-ikäisen ratamestarin palkkaamisesta kesäkaudelle:

”Rataamme hoitaa osakeyhtiö, joka kantaa taloudellisen vastuun kaikkeen sen toimintaan ja huoltoon liittyvässä. Varoja palkkaamiseen saamme käytännössä pelkästään pienellä ratamaksulla tai kausipelioikeudella, jolla saa pelata Aninkaisissa. Teimme somessa avoimen haun paikkaan ja haastattelimme hakijoita. Valittuamme sopivan ja osaavan henkilön teimme hänelle työsopimuksen, jossa oli muistaakseni arkipäivisin 6h/päivä. Olemme kuitenkin joustaneet puolin ja toisin työajoissa kelienkin takia. Touko-kesäkuussa työntekijällä oli huomattavasti enemmän tunteja koska luonnon kasvukausi oli niin raju. Tulemme todennäköisesti palkkaamaan ensi kesälle tuolle ajanjaksolle lisää työvoimaa.

Jonkin verran tietysti oli alkuun hommaa muiden asioiden kanssa (työnantajan velvollisuudet), mutta kun ne saatiin alta pois hoiti tilitoimisto loput melko mukavasti ja vaivattomasti. Työntekijä laittoi itse tunnit ylös sekä mitä kulloinkin on tehnyt. Koko työjakso sujui mallikkaasti ja radan kunto oli huomattavasti parempi. Saimme myös tehtyä muutamia uudistuksia.

Työntekijän palkkaaminen tuolle ajanjaksolle maksoi meille noin 10 000€. Erilaisia työntekijän palkkaamisen tukia on saatavilla varmasti, niitä kannattaa hyödyntää. Toivoisimme kaupunkien ja kuntien olevan aktiivisempia, sillä voisimme työllistää työttömiä tai tukityöllistettyjä, jolloin kaikki voittaisivat. ”

Heinolan Lords of Disc Golf ry on tehnyt jo kahdeksan vuoden ajan yhteistyötä kentänhoitajien palkkaamiseksi Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun työllistämispalveluiden kanssa. Jere Pohjankoski LDG:stä kertoo yhteistyön sujuneen hyvin: ”PHLU tarjoaa työllistämispalveluita, joissa pitkäaikaistyöttömän määritelmät täyttävä henkilö työllistetään ensin 6 kuukaudeksi yhdistykseen ja sen jälkeen 6 kuukaudeksi yritykseen. Työntekijät tekevät 5 tunnin työpäivää, eli 25 tuntista työviikkoa ja työajat sovitaan vuosittain aina silloisen tiimin kanssa. Yhdistys maksaa yhdestä työntekijästä 50€/kk asioidenhoitokulun. Alkuaikoina meillä oli radalla 1-3 työntekijää vuosittain, mutta viimeiset kaksi vuotta meillä on ollut 6-7 tekijää.

Kun radalle tulee vuosittain uusi ylläpitotiimi niin heille on joka kerta maltettava kertoa yhtä perusteellisesti kaikki asiat. Onneksi ylläpitotiimin tukena on useampi yhteyshenkilö seuran puolelta. Polttonesteet ja tarvikkeet tiimi hakee suoraan laskutukselle kumppaniyrityksiltä. Suosittelen jokaista rataa ylläpitävää frisbeegolf-yhdistystä palkkaamaan radalleen työllistämispalveluiden kautta henkilökuntaa. ”

LDG on hyödyntänyt muun muassa radan ylläpitokaluston hankkimiseen Leader-rahoitusta. Lue lisää sivuiltamme Frisbeegolfseuroille suunnatut avustukset.

Kesätyösetelinuoren palkkaus on yksi vaihtoehto määräaikaisen kesätyöntekijän palkkaamisessa. Kesäsetelit jaetaan ympäri Suomen kunnasta riippuen noin 15–18-vuotiaille nuorille, jotka ovat astumassa työelämään. Kukin kunta jakaa vuosittain eri määrän seteleitä.

Junioriohjaajan palkkaaminen osa-aikaisesti

Seura on palkannut ensimmäisen työntekijänsä, puolipäiväisen junioripäällikön. Junioripäällikkö on aloittanut seurassa uuden harrastuskerhotoiminnan sekä kehittänyt koulujen iltapäiväkerhotoimintaa, joiden kautta seura on rakentanut toiminnalleen hyvän taloudellisen pohjan. Kerhotoiminnan organisoiminen ja iltapäiväkerhojen vetäminen ovat vieneet junioripäällikön työajasta suuren osan.

”Ensimmäistä työntekijää ei tule hukuttaa työn määrällä. Esimerkiksi meidän seurassamme palkattu nuorisopäällikkö ei hoida talousasioita, vaan hän keskittyy vain ja ainoastaan lasten ja nuorten parissa toimimiseen. Talousasioiden hoitamiseen kannattaa seuran hankkia talous- ja jäsenohjelma tai ulkoistaa se tilitoimistolle. ” Lue lisää: Seura-ammattilaisen palkkaaminen, s. 24, 30

Esimerkki nuorisopäällikön toimenkuvasta:

Valmennuspäällikön työpari
Lasten ja nuorten liikunnan ja urheilun organisointi (esimerkiksi valmennus ja/tai
kerhotoiminta)
Tapahtumien organisointi
Valmentajien rekrytointi, perehdytys, koulutus ja työnohjaus yhdessä valmennuspäällikön kanssa tai jaetusti. Esim. valmennuspäällikkö keskittyy yli 12-vuotiaiden ja nuorisopäällikkö alle 12-vuotiaiden toimintaan

Yksi vaihtoehto työntekijöiden palkkaamiseen on yhteispalkkaus (kts. alempana). Vaihtoehtoina ovat 1) osa-aikatyö kahdessa tai useammassa organisaatiossa tai 2) työntekijän palkkaus yhden organisaation kautta, jolloin muut ostavat työpanoksen kyseiseltä organisaatiolta.

Kokonaistyöaika voi leiripäivinä muodostua ennalta arvaamattoman suureksi, kun mukaan lasketaan esimerkiksi valvonnat ja muut valmentamisen ohella tehtävät työt. Seuran kannattaa siksi sopia yhdessä työntekijän kanssa ennen leirejä ja kilpailuja, mikä aika on työaikaa ja kirjatkaa se valmiiksi työaikakirjanpitoon.

Junioriohjaajan tai -päällikön on hyvä sopia kirjallisesti pelisäännöistä ja käytänteistä yhdessä muiden, mahdollisesti vapaaehtoispohjalta toimivien, ohjaajien kanssa (esim. sijaistaminen, toiminnan dokumentointi, kuvausluvat jne.).

Onko frisbeegolfseurallanne kokemusta junioriohjaajan palkkaamisesta? Haluaisitteko jakaa kokemuksianne ja tietojanne tällä sivustolla muiden frisbeegolfseurojen hyväksi? Olkaa yhteydessä liiton järjestösihteeriin (sihteeri@frisbeegolfliitto.fi)!

Kokoaikaisen toiminnanjohtajan palkkaaminen

Useimmiten on suositeltavaa, että ensimmäinen seuraan palkattava työntekijä olisi koko seuran kehittämiseen ja hallituksen työskentelyyn lisäarvoa tuova seuran toiminnanjohtaja. Toiminnanjohtajalla pitäisi olla kyky kehittää seuraa kokonaisuutena ja mahdollistaa tulevaisuudessa uusia palkkauksia. Monesti osaava toiminnanjohtaja hoitaa rutiiniasioille nopean ja helpon toteutustavan järjestelmiä kehittämällä tai palkkaamalla osa-aikaisen toimistotyöntekijän esimerkiksi työllistämistukien avulla. Lue lisää: Seura-ammattilaisen palkkaaminen, s. 30.

Esimerkki toiminnanjohtajan toimenkuvasta:

Operatiivinen johtaminen ja toiminnan organisointi
Hallituksen kokouksessa esittelijänä
Osallistuu hallituksen kanssa pitkän tähtäimen suunnitteluun ja strategiatyöhön
Huolehtii tiedottamisesta
Vastaa seuran talouden kehittämisestä yhdessä hallituksen kanssa
Varmistaa, että seuralla on toimintaolosuhteet
Rekrytoi toimijoita
Edustaa koko seuraa hallituksen kanssa
Pyrkii mahdollistamaan, että liikunnan ja urheilun asiantuntijat voivat keskittyä liikunta- ja urheilutoiminnan kehittämiseen seurassa
Mahdollisten muiden päätoimisten työntekijöiden esimies
Organisoi seuran varainhankintaa

Onko frisbeegolfseurallanne kokemusta toiminnanjohtajan palkkaamisesta? Haluaisitteko jakaa kokemuksianne ja tietojanne tällä sivustolla muiden frisbeegolfseurojen hyväksi? Olkaa yhteydessä liiton järjestösihteeriin (sihteeri@frisbeegolfliitto.fi)!

Mitä asioita frisbeegolfseuran tulee tehdä ennen rekrytoinnin aloittamista?

Jotta seuraan kannattaa palkata ammattilainen, pitää ensin itse seuratoiminta ns. tuunata palkkauskuntoon. Käytännössä se tarkoittaa toimintatavoista sopimista ja näiden asioiden kirjaamista paperille. Vain siten asioista tulee yhteisesti tunnustettuja ja niihin on mahdollista palata toimintaa arvioitaessa ja perusteltaessa.

Luodaan seuran kirjallinen Toimintakäsikirja. Toimintakäsikirja on julkinen dokumentti siitä, miten seurassa toimitaan. Se toimii myös ammattilaisen perehdytysdokumenttina. Katso sisällysesimerkki seuran toimintakäsikirjasta.
Tehdään seuran pitkän aikavälin suunnitelma (PTS). Liiketoiminnassa käytetään useimmiten termiä strategia. Suunnitelma auttaa hahmottamaan sitä, miten seuran ajatellaan kehittyvän ja miten palkattava ammattilainen liittyy siihen. Ammattilaista ei kannata palkata, jos toimintaa ei aiota lainkaan kehittää. Suunnitelman tekemisessä kannattaa ehdottomasti hyödyntää monia seuraosaajia ja toiminnan toteuttajia. PTS voidaan tehdä esimerkiksi yhteisessä kehitysillassa tai vuosikokouksen yhteydessä. Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian seikkaperäistä ja raskasta, vaan tuottaa toimintaa yleisellä tasolla suuntaava ajatus.
Selvitetään, mitä työnantajana toimiminen tarkoittaa. Hallituksen jäsenten tulee ymmärtää vastuunsa ja velvoitteensa työnantajana ja esimiehenä. Alempana on listattu erilaiset työnantajaa koskevat velvoitteet, jotka kannattaa käsitellä hallituksen kokouksessa ennen palkkaukseen ryhtymistä.

Rekrytointi

Rekrytointiprosessi on hyvä suunnitella etukäteen siten, ettei kesken prosessin tule epäselvyyksiä vastuista ja siitä, kuka voi vaikuttaa rekrytointiin. Rekrytointisuunnitelma auttaa tässä asiassa. Lisäksi seurassa voidaan pohtia, käytetäänkö rekrytoinnissa ulkopuolista asiantuntijaa. Vaikka itse rekrytointia ei ulkoistettaisi, ulkopuolinen kuuntelija ja keskustelija voi olla hallituksen apuna hyödyllinen.

Hyvän rekrytoinnin muistilista

Toimenkuvan rajaaminen

Toimenkuvan selkeää rajaamista auttavat seuraavat kysymykset:

Mitä osaamista meillä tällä hetkellä on?
Millaista osaamista nyt tarvitsemme?
Keitä seurassa tällä hetkellä työskentelee?
Mikä on jatkossa työnjako vapaaehtoisten ja työntekijän kesken?
Millainen työntekijä olisi paras kyseiseen toimenkuvaan? Valittava henkilö voi lain mukaan olla yhtä aikaa luottamustoimessa ja työsuhteessa. Tätä kaksoisroolia kannattaa kuitenkin välttää. Se aiheuttaa turhaa hämminkiä ja pohdintoja jääviydestä.

Lisäksi on päätettävä, kuka toimii uuden työntekijän esimiehenä. Löytyykö esimerkiksi hallituksesta joku, jolla on jo kokemusta esimiehenä toimimisesta?

Jos seuraan palkataan valmentaja, valmennuspäällikkö tai esimerkiksi nuorisopäällikkö, on oltava hyvin tarkkana työnkuvan määrittelyssä: tällöin kaikista koko seuran johtamiseen liittyvistä asioista vastaa edelleen hallitus ja työntekijän toimenkuva liittyy vain tiettyyn toiminnan osa-alueeseen. Usein käy niin, ettei tästä jaottelusta pystytä pitämään kiinni, vaan koko seuran organisointi- ja kehitystyö sekä jäsenten palvelu lankeavat päätoimiselle työntekijälle. Lue lisää: Seura-ammattilaisen palkkaaminen, s. 30

Tyypillisimmät urheiluseurojen päätoimisten työntekijöiden nimikkeet ja esimerkkejä toimenkuvista: Seura-ammattilaisen palkkaaminen, s. 31

Työpaikasta ilmoittaminen

Seuralla on usein jo tiedossa joku tai joitakin sopivia työntekijäehdokkaita. Tästä huolimatta on suositeltavaa, että työpaikka laitetaan aina avoimeen hakuun. Tämä lisää jäsenistön ymmärrystä työnkuvasta ja seuran panostuksesta osaamisen kartuttamiseen. Toiseksi hallituksen jäsenet saavat näkökulmaa siihen, kuinka kiinnostava toimintaympäristö oma seura on. Työntekijän on helpompi aloittaa ja ansaita arvostusta työssä, jonka on valintaprosessissa saavuttanut, ei suhteilla saanut.

Avoimesta työpaikasta voi ilmoittaa erilaisilla työpaikkafoorumeilla, liikuntajärjestöjen nettisivuilla, seuran omilla sivuilla ja paikallismedioissa. Ainakin seuran omille sivuille kannattaa tehdä sosiaalisessa mediassa helposti jaettava ilmoitus.

Rikostaustaote

Työnantajalla on lain mukaan velvollisuus selvittää lasten kanssa työskentelevien rikostausta, kun työsuhteen kesto on yli kolme kuukautta. Osa-aikaisuudella ei ole merkitystä. Työntekijä voi tilata rikostaustaotteen Oikeusrekisterikeskuksen sivuilta joko sähköisesti tai tulostamalla sieltä hakemuslomakkeen. Työsopimus solmitaan sen jälkeen, kun työntekijä on toimittanut rikostaustaotteen työnantajalle. Rikostaustaote ei saa olla kuutta kuukautta vanhempi.

Vapaaehtoistyöntekijän rikostaustan selvittäminen: Vapaaehtoisen rikostaustaote – Oikeusrekisterikeskus

Kirjasen kansikuva, jossa pelaajapoika selin kameraan punaisessa pelipaidassa.

https://www.olympiakomitea.fi/uploads/2020/01/b97b4181-paataoikein_2020.pdf

Työnteon ehdot

Frisbeegolfseuran kannattaa sopia työstä aina kirjallisesti. Sillä varmistetaan, että molemmat osapuolet tietävät, mitä on sovittu. Myös kesätöitä ja muita lyhyitä työsuhteita koskevat työsopimukset on hyvä tehdä kirjallisesti. Työsopimuksella sovittavia asioita rajoittavat kuitenkin muun muassa työsopimuslain, työaikalain ja vuosilomalain säännökset, jotka työnantajan tulee ottaa huomioon.

Tarkemmat ohjeet työsopimuksesta: Työsopimus – Työsuojelu (tyosuojelu.fi)

Sopimuspohja: Työsopimus (tyosuojelu.fi)

Työehtosopimus vai työlainsäädäntö?

Frisbeegolfseurassa ei sovelleta työehtosopimuksia vaan työlainsäädäntöä. Laissa on myös määritelty työehtojen minimitaso, joka pätee aina.

Liikunnan ja urheilun alalla työehtosopimukset on tehty valtakunnallisten ja alueellisten liikuntajärjestöjen työntekijöille. Työehtosopimus ei siis koske urheiluseuroja. Lue lisää: Päätä oikein, s.14

Työnantajan on annettava kirjallinen selvitys työnteon keskeisistä ehdoista työntekijälle, joka on toistaiseksi voimassa olevassa työsuhteessa tai yli kuukauden pituisessa määräaikaisessa työsuhteessa. Selvityksestä on käytävä ilmi ainakin

työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka
työnteon alkamisajankohta
määräaikaisen työsopimuksen määräaikaisuuden peruste ja sopimuksen päättymisaika tai sen arvioitu päättymisaika
koeaika
työntekopaikka, tai jos ei ole pääasiallista kiinteää tekopaikkaa, selvitys niistä periaatteista, joiden mukaan työntekijä työskentelee eri kohteissa
työntekijän pääasialliset työtehtävät
työhön sovellettava työehtosopimus
palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet ja palkanmaksukausi
noudatettava työaika, ja mikäli työnantajan aloitteesta on sovittu vaihtelevasta työajasta, selvitys työvoimatarpeen tilanteista ja määristä
vuosiloman määräytyminen
irtisanomisaika tai sen määräytymisen peruste.

Määräaikainen vai vakituinen työntekijä?

Perusteena työnantajan aloitteesta tehtävään määräaikaiseen työsopimukseen voi olla esimerkiksi: sijaisuus, määräaikainen projekti, kertaluontoinen työsuoritus, työn kausiluonteisuus, oppilaitoksen harjoitteluaika, oppisopimuksen määräaika, jokin muu työnantajan toimintaan tai tehtävään työhön liittyvä seikka, joka edellyttää määräaikaisuutta.

Liikunta- ja urheiluseuroille on tyypillistä liikkujien ja urheilijoiden määrän vaihtelu. Esimerkiksi liikuntaryhmien osallistujamäärän vaihtelu on suurta. Tällöin on palvelujen kysynnän vakiintumattomuuteen perusteella hyväksyttävää tehdä määräaikaisia työsopimuksia ohjaajien kanssa. Lue lisää Päätä oikein, s. 19-20.

Työsopimuslaki

Palkkaus

Työntekijän palkkakustannuksia voidaan kattaa esimerkiksi seuran omalla rahoituksella (tapahtumatuotot, toiminnan tuotot), yhteistyökumppanien rahoituksella tai erilaisilla tuilla ja avustuksilla. Esimerkiksi seuratoiminnan kehittämistukea hakiessa hyväksyttäviin kuluihin luetaan päätoimisen tai osa-aikaisen työntekijän palkkauskulut (ei kuitenkaan seuraan aiemmin palkattujen toimihenkilöiden osalta, vaan uusien palkkauksien osalta). On myös muistettava, että avustus voi kattaa enintään 75 prosenttia avustettavan toiminnan tai hankkeen kokonaiskustannuksista.

https://storage.googleapis.com/valo-production/2016/12/seura-ammattilaisen_palkkaaminen.pdf_s.33

Oikeaa palkkatasoa hakiessa voi hyödyntää julkaistuja palkkatilastoja, kuten esimerkiksi Tilastokeskuksen Palkat ja työvoimakustannukset -tilastoa. Katso lisätietoja palkoista esimerkiksi osoitteista palkka.fi ja palkkaus.fi.

Palkkaukseen tarvittavien kulujen suuruuteen vaikuttaa tietysti se, mihin osaamistarpeen arvioinnissa on päädytty. Jos seuraan tarvitaan kerhotoiminnan koordinaattori, ovat palkkauskulut todennäköisesti pienemmät kuin toiminnanjohtajaa tai valmennuspäällikköä palkattaessa. Kun kuukausipalkka on noin 2500 euroa, syntyy palkkauskuluja vuodessa noin 40 000 euroa. On myös hyvä huomata, että palkallisen työntekijän myötä saatetaan joutua hankkimaan työtila ja työvälineitä, jos seuralla ei sellaisia vielä ole. Lisäksi pitää varautua esimerkiksi sunnuntaityökorvausten maksuun sekä sovittaessa lomarahaan.

Jos seuralla ei ole taloudellisia edellytyksiä palkata ammattilaista yksin, yhteispalkkaus toisen työantajan kanssa voi olla mahdollinen ja hyvä reitti seuran tavoitteiden saavuttamiseksi. Yhteispalkkaus sopii erityisesti tilanteeseen, jossa käynnistetään jotakin uutta toimintaa yhteistyössä palkkaavien organisaatioiden kesken tai toteutetaan jotakin rajattua osa-aluetta, kuten kerhojen ohjausta. Toiminnanjohtamiseen liittyvä työ soveltuu huonosti yhteispalkkaukseen. Kahden kilpailutoimintaa toteuttavan seuran yhteispalkkaus on myös toisinaan koettu vaikeaksi, koska seurat ovat keskenään kilpailijoita. Lue lisää: Seura-ammattilaisen palkkaaminen, s.32-34.

Seura voi hyödyntää palkanmaksussa ulkopuolisia palveluita, ja antaa työt tilitoimiston hoidettaviksi.

Mikäli työsuhde on kestänyt vähintään kuukauden, on työntekijällä oikeus täyteen sairausajan palkkaan työsopimuslain mukaan esteen alkamispäivää seuraavan yhdeksännen arkipäivän loppuun asti.

Kun toimitaan lain mukaan ilman työehtosopimusta, lomarahaa ei tarvitse maksaa. Lomarahasta sovitaan vain työehtosopimuksessa.

Palkat ja työnantajasuoritukset ilmoitetaan tulorekisteriin joko Palkka.fi -ohjelmalla tai antamalla tulorekisteriin ilmoitukset. Lisätietoja Verohallinnon sivuilla.

Säännöllisesti palkkaa maksava työnantaja ilmoittautuu Verohallinnon työnantajarekisteriin. Frisbeegolfseura on satunnaisesti palkkoja maksava työnantaja, jos sillä on palveluksessaan vain 1 vakituinen työntekijä tai 1–5 työntekijää, joiden työsuhde ei kestä koko kalenterivuotta.

Palkkauksen ABC-sivuille on koottu esimerkkejä palkkaustilanteista sekä palkanmaksuun liittyviä faktoja.

Kuva Seura työnantajana -verkkokurssin sisällysluettelosta.

https://www.olympiakomitea.fi/seuratyonantajana/

Työaika

Työaikalain yleissäännön mukaan vuorokautinen säännöllinen työaika saa olla enintään kahdeksan tuntia ja viikoittainen enintään 40 tuntia.

Työnantajan vastuulla on mm. seurata työaikaa ja vuosilomia. Aikajana Sport on Olympiakomitean ja lajiliittojen kanssa yhdessä toteutettu työaikaseurantaratkaisu.

Lisätyötä on työ, joka sijoittuu sovitun työajan ja työaikalain säännöllisen työajan enimmäismäärän väliin. Ylityötä on työ, joka ylittää työaikalain mukaisen säännöllisen työajan enimmäismäärän. Lisä- ja ylityön tekeminen edellyttää aina työnantajan aloitetta ja hyväksyntää. Vastaavasti työnantajalla tulee olla työntekijän suostumus lisä- ja ylityön teettämiseen. Työntekijä ei voi koskaan tehdä ylityötä työnantajan tietämättä.

Työstä kertyy vuosilomaa, jos työtä on vähintään 14 päivää tai 35 tuntia kalenterikuukaudessa. Vuosilomalaki määrittelee työntekijän minimiedut, joista ei sopimalla voida poiketa. Työntekijän kannalta paremmista ehdoista voidaan erikseen sopia ja työehtosopimuksissa onkin usein sovittu lomiin liittyvistä kysymyksistä. Lue lisää Työsuojelun sivuilta.

Työttömyysturvalaissa osa-aikatyö on määritelty suhteessa kokoaikaisen työntekijän työaikaan. Osa-aikatyössä työaika on enintään 80 prosenttia alalla sovellettavasta kokoaikaisen työntekijän työajasta. Jos enimmäistyöaikaa ei ole erikseen määritelty, käytetään työsopimuslain mukaista työaikaa, joka on 40 tuntia viikossa. Jos työnantaja tarvitsee lisää työntekijöitä hänen osa-aikatyötä tekeville työntekijöilleen sopiviin tehtäviin, työnantajan on tarjottava näitä töitä osa-aikatyöntekijöille (työsopimuslaki 2 luku 5 § 1 mom).

Koeaika

Koeajasta voidaan sopia työsopimuksen kestoajasta riippumatta. Siitä on sovittava ennen työnteon aloittamista, koska koeaika alkaa kulua työnteon aloittamisesta. Määräaikaisessa työsopimuksessa koeaika saa pidennyksineen olla korkeintaan puolet sopimuksen kestosta, ei kuitenkaan enempää kuin kuusi kuukautta. Koeajan enimmäispituus on kuusi kuukautta. Jos kirjausta koeajasta ei ole työsopimuksessa, työsuhteessa ei ole koeaikaa. Lue lisää Työsuojelun sivuilta.

Toimeksianto/työkorvaus

Toimeksiantosopimus tehdään yksittäistä toimeksiantoa tai muutamaa toimeksiantoa koskien. Kysymys on yksittäisestä työsuorituksesta tai työsuoritusten muodostamasta kokonaisuudesta, projektista. Puhuttaessa toimeksiannosta on erityisen tärkeää erottaa se, onko kyse määräaikaisesta työsuhteesta vai yrittäjänä tehdystä toimeksiantosopimuksesta.

Työkorvauksessa kyse on työstä, tehtävästä tai palveluksesta muuna kuin palkkana maksettavasta korvauksesta. Edellytyksenä on, että työsuhteen tunnusmerkit (erityisesti työn johdon ja valvonnan osalta) eivät täyty.

Työn tarjoaja tekee työkorvauksesta ennakonpidätyksen kuten palkastakin, mutta sen osalta ei ole velvollisuutta maksaa sotumaksua. Työn tarjoaja ei ole myöskään velvollinen maksamaan työntekijän eläkemaksua, koska kyseessä ei ole työsuhde. Työn suorittajan verokortti voi olla tavallinen palkansaajan verokortti tai ns. freelancer-verokortti. Lue lisää Verohallinnon sivuilta.

Lisätietoja työkorvauksesta löydät myös täältä: Palkkaa vai työkorvausta? – Palkkaus.fi

Muut tärkeät sopimukset

Sopimus työterveyshuollosta on pakollinen. Seuran tulee suunnitella seuran tarpeisiin sopiva työterveyshuolto ja solmia sopimus alan palvelutuottajan kanssa. Kela korvaa osan työterveyshuollon kuluista. Korvaus edellyttää, että seura on solminut työterveyshuoltosopimuksen ja sillä on ajan tasalla oleva työterveyssuunnitelma.

Työnantajan velvollisuus on myös vakuuttaa työntekijä. Ensimmäinen askel on ottaa yhteys seuran omaan vakuutusyhtiöön. Työnantajalle pakollisia vakuutussopimuksia ovat:

Työeläkevakuutus (TYEL). Vakuuttamisvelvollisuus alkaa työntekijän 17 vuoden iän täyttämistä seuraavan kuukauden alusta. Myös työssä käyvä eläkkeensaaja on vakuutettava. Työntekijä tulee vakuuttaa, jos hänen työansionsa ovat kalenterikuukauden aikana vähintään 61,37 euroa (vuonna 2021).
Tapaturmavakuutus. Vakuuttamisvelvollisuus syntyy, kun työnantaja maksaa tai on sopinut maksavansa kalenterivuoden aikana teettämästään työstä työansioita yli 1 300 euroa (vuoden 2020 indeksitasossa).
Työttömyysvakuutus. Jokainen 17 vuotta täyttänyt ja alle 65-vuotias työntekijä on työttömyysvakuutusmaksuvelvollinen. Työnantajana olet työttömyysvakuutusmaksuvelvollinen, jos olet maksanut kalenterivuoden aikana työntekijöillesi palkkaa yhteensä yli 1 300 euroa. Työttömyysvakuutusmaksuvelvollisuuden alaikäraja nousee 18 vuoteen 1.8.2022.
Ryhmähenkivakuutus. Työntekijäin ryhmähenkivakuutus on työnantajan työntekijöillensä ottama henkivakuutus. Vakuutettuja ovat työsuhteessa olevat työntekijät, joiden työsuhde täyttää vakuutusehdoissa määritellyt edellytykset. Työntekijä on vakuutettu vain
yhden työ- tai virkasuhteen perusteella. Vakuutus on voimassa työ- ja vapaa-aikana. Vakuutus kattaa kaikki kuolinsyyt.

Kuva oppaan kannesta, jossa otsikko ja kaksi kättelevää kättä (piirros)

https://storage.googleapis.com/valo-production/2016/12/seura-ammattilaisen_palkkaaminen.pdf

Hyödyllisiä kursseja ja materiaaleja

Olympiakomitea tarjoaa seuroille maksuttoman verkkokurssin Seura työnantajana.

Seura työnantajana on maksuton verkkokurssi seuroille, jotka ovat palkkaamassa työntekijää työsuhteeseen. Kurssin avulla seura voi perehtyä työnantajaroolin mukanaan tuomiin asioihin ja velvoitteisiin. Kurssi on suunnattu seurahallinnossa toimiville ja kaikille, jotka haluavat oppia työnantajaa sitovista velvoitteista. Kurssin kesto on noin 20 min.

”Urheiluseurojen työntekijäkaarti koostuu vapaaehtoisista ja seuroihin palkatuista työsuhteisista työntekijöistä. Tällä kurssilla keskitymme seuraan, joka on palkkaamassa työntekijää työsuhteeseen. Kurssi on suunnattu seurahallinnossa työskenteleville ja kaikille, jotka haluavat oppia lisää työnantajaa sitovista velvoitteista.”

Piirretty nainen ja mies heiluttamassa kättä

Kuva: suomisport.fi

Sivustolla olevat tiedot on koottu pääasiassa seuraavista lähteistä, joihin seuran kannattaa tutustua ennen työntekijän palkkaamista:

Olympiakomitean Seura työnantajana -verkkokurssi.

Tähtiseura-ohjelman materiaalit: Seura-ammattilaisen palkkaaminen

Työnantajavelvoitteisiin liittyvät asiat on selvitetty urheiluseuroille tarkoitetussa Päätä oikein -aineistossa. Päätä oikein -aineisto on kattava lainsäädännön tietopankki kaikille seuroille ja järjestöissä työskenteleville. Aineiston lukuihin 2 Seura työnantajana ja 3 Seuran työnantajavelvoitteet kannattaa tutustua huolella ennen palkkauspäätöksen tekemistä.

Urheiluseurojen talousopas käsittelee muun muassa seuran työnantajavelvoitteita; palkat ja palkkiot, matkakustannukset, tulorekisteri-ilmoitukset, työnantajan lakisääteiset maksut.

Lisäksi hyviä vinkkejä työnantajana toimimiseen löytyy Työnantajan opas nuorisoseuroille -aineistosta.

Verohallinnon sivut: Työnantajana

Työntekijän palkkaamiseen liittyvissä asioissa voi kääntyä myös suoraan Olympiakomitean puoleen. Help desk- palvelussa voi täyttää yhteydenottopyyntölomakkeen työnantaja-asioihin liittyen.

Työntekijän palkkaaminen frisbeegolfseuraan