Liiton historiaa

Liiton historiikki vuosilta 1998-2022

Suomen frisbeegolfliitto on toiminut jo 25 vuotta. Tälle sivulle on koottu liiton toiminnan vaiheita vuosien varrelta. Historiatiedot perustuvat toimintakertomuksiin ja kokouspöytäkirjoihin sekä alkuvuosilta Ratamestari-lehteen. 

SFL:n puheenjohtajina ovat toimineet:

Seppo Nieminen 1998-2002

Sami Loukko 2003-2006

Jussi Lindberg 2007-2008

Sami Poimala 2009-2012

Ville Kotamäki 2013-2016

Ari Penttala 2017-2020

Laura Heikkilä 2021-

Lähteet: 

Pöytäkirjat

Ratamestarin julkaisuarkisto

Frisbeegolfin mestaruudet ja ennätykset löytyvät täältä: frisbeegolfliitto.fi/mestaruudet-ja-ennatykset/ 

Frisbeeliitto 1998 – perustaminen ja alkuvaiheet

Suomen frisbeegolfliitto ry on perustettu Kauhajoella 14.2.1998. Perustamiskirjan ovat allekirjoittaneet Kirsi Järvinen, Ari-Pekka Korkeamäki, Sami Loukko ja Seppo Nieminen. Muut perustamiskokouksessa läsnä olleet olivat: Antti Luuri, Ilkka Tamminen, Atte Sillanpää, Marko Timonen ja Tommi Vesala.

Frisbeen yksilölajit olivat tähän asti toimineet Suomessa Liitokiekkoliiton alaisina, mutta koska frisbeen yksilölajien harrastajat kokivat, että ultimateen keskittynyt Liitokiekkoliitto ei panostanut tarpeeksi yksilölajeihin ja muutenkin hallinto oli keskittynyt liikaa pääkaupunkiseudulle, halusivat he muutosta asiaan. Perustetun Frisbeeliiton hallituksen jäseniä oli ympäri Suomen, jolloin valtakunnallinen toiminta oli varmempaa. Uusi liitto toimi ilman valtionavustusta. Ensimmäinen jäsenmaksu oli 50 mk. Jäsenet olivat henkilöjäseniä. Vuoden 1998 aikana SFL neuvotteli edelleen yksilölajien omasta alajaostosta Liitokiekkoliitossa, mutta yhteisymmärrystä ei löytynyt. 

Frisbeeliitto toimitti Ratamestari-nimistä lehteä (päätoimittajana liiton sihteeri Ari-Pekka Korkeamäki), jota jaettiin paikkakuntien yhteyshenkilöille, ja he toimittivat lehtiä ja tietoa eteenpäin. Ensimmäinen Ratamestari oli julkaistu jo vuonna 1996, mutta uuden liiton myötä lehden julkaisu vakiintui. Lisäksi tietoa jaettiin internetissä Sami Loukon ylläpitämällä sivulla. 

Lehdessä julkaistiin muun muassa kisakalenteria, kilpailujen infoja ja tuloksia sekä kisakertomuksia. Osallistuminen kilpailuihin oli sallittua kaikille Suomen kansalaisille kisamaksun maksamalla. Joissain kilpailuissa osallistumismaksu saattoi olla edullisempi Suomen frisbeeliiton jäsenille. Myös ulkomaalaiset saivat osallistua kilpailuihin samoin ehdoin kuin suomalaiset. 

Ensimmäisen toimintavuoden tuloksena oli kaksi hyvin organisoitua sarjaa: Frisbeegolfin avoimen suomenmestaruussarja sekä Kansallinen frisbeegolfsarja. SM-sarjassa oli 5 kaksipäiväistä osakilpailua, yhteensä 139 kilpailijaa ja palkintorahoja 8000 mk. Kansallisessa sarjassa järjestettiin kilpailuja kokonaan uusilla paikkakunnilla, kuten Rovaniemellä ja Heinolassa. Osallistujia 8 osakilpailussa oli yhteensä 134. Lisäksi järjestettiin SM-parigolf ja yksilölajien SM. Yhteensä kaikissa frisbeeliiton järjestämissä kilpailuissa oli 376 osallistujaa. 

Liiton lajeja olivat frisbeegolfin lisäksi muut frisbeen yksilölajit, eli DDC, Double Disc Court, Tarkkuuskisa, Koppaukset, Pituusheitto, Discathlon, Freestyle, Upside down, Minikiekon pituusheitto ja Minikiekon MTA. 

1999 – toiminnan vakiintuminen

Ensimmäinen toimintavuosi meni 637,50 mk miinukselle, joten toisena toimintavuotena jäsenmaksua nostettiin 70 markkaan, juniorijäsenyys oli edelleen 50 mk. Edelleenkin liitto toimi ainoastaan jäsenmaksujen ja kilpailumaksujen varassa. Ratamestari-lehti ilmestyi 8 kertaa ja se jaettiin kaikille SFL:n jäsenille. Lehti sisälsi ennakkotiedot kaikista 1999 vuoden kisoista sekä tulospalvelun SFL:n frisbeegolfsarjoista. Samat kilpailusarjat jatkuivat kuin edellisenäkin vuotena. 

Haasteita asetti jäsenmäärän hidas kasvu. Kilpailuissa oli osallistujia ja aktiivit järjestivät matalan kynnyksen viikkokilpailuja ympäri Suomen, mutta jäsenmäärä ei kasvanut toivotulla tavalla. Tämä olikin yksi asia, johon liiton hallitus kiinnitti huomiota tulevaisuuden painopisteitä asettaessaan. 

2000 – Team Finlandin ensitahdit 

Vuonna 2000 frisbeeliitossa keskusteltiin muun muassa Akitan 2001-World Gamesin pelaajien valinnasta. Kisoissa toisena lajina tulisi olemaan frisbeegolf ja SFL koki vahvasti, että heillä tulisi olla sananvaltaa pelaajien valintaprosessin ja edustuksen oikeudenmukaisuuden puolesta. Loppujen lopuksi kävi niin, että karsinta kilpailuihin järjestettiin USA:ssa, kilpailuissa, joissa ei ollut suomalaisia osallistujia, joten osallistumisoikeuksia ei saatu Suomeen. 

Frisbeeliitto antoi tukensa eräänlaisen edustusjoukkueen ”Team Finlandin” kokoamiselle. Team Finlandin tarkoitus oli toimia ikään kuin mannekiinina suomalaisten pelaajien osaamisesta ja tasosta. 

Vuoden 2000 kilpailutarjonta oli runsasta. SM-sarjassa järjestettiin 6 kilpailua, joista kaksi oli myös Eurotourin osakilpailuja. Yhteensä frisbeeliitto tarjosi 32 kaikille avointa pelipäivää, joissa oli yhteensä 610 osallistumista. Liitokiekkoliiton kanssa oli edelleen kahnausta. Frisbeegolf oli yhtenä kisana Liitokiekkoliiton järjestämissä kilpailuissa ja ko. kilpailun voittaja julistettiin Suomenmestariksi, mikä SFL:ssä koettiin epäreiluksi. 

Liiton jäsenmäärä ei kasvanut merkittävästi. Yhtenä syynä liitossa pidettiin avointa osallistumismahdollisuutta ilman liiton jäsenyyttä. Pohdinta SM-sarjaan osallistumiseen alettiin pohtia pakollista jäsenmaksuun sidottua lisenssiä. Lisäksi pohdittiin suurempaa eroa kisamaksuissa jäsenten ja ei-jäsenten välillä. 

2001 – kansainvälistä yhteistyötä

SFL pyrki vakiinnuttamaan asemaansa yhteistyökumppanina pohjoismaisessa, eurooppalaisessa ja maailmanlaajuisessa frisbeeyhteistyössä. Tärkeitä yhteistyötahoja olivat mm. Eurotour ja PDGA. SFL pyrki vaikuttamaan myös siihen, että WFDF:n jäseneksi otettaisiin kustakin maasta myös yksi yksilölajijärjestö tai frisbeegolfille muodostettaisiin erillinen maailman kattojärjestö. 

2002 – pelaajalisenssit käyttöön

Pelaajalisenssit otettiin käyttöön vuoden 2002 alusta. Lisenssejä oli kahdenlaisia: kilpailulisenssejä ja harrastuslisenssejä. Kilpailulisenssin saivat kaikki SFL:n vanhat jäsenet ja ne pelaajat, jotka ovat pelanneet SFL:n kilpailuissa. Lisäksi kilpailulisenssin saattoi saada, jos oli pelannut frisbeegolfia kilpatasolla Suomessa tai ulkomailla. Harrastuslisenssi myönnettiin kaikille uusille liittoon liittyville pelaajille ja sillä sai osallistua kaikkiin muihin SFL.n järjestämiin kilpailuihin paitsi frisbeegolfin SM-sarjaan. Kilpailulisenssin sai vasta kun oli osallistunut vähintään yhteen Karvalakkisarjan tai Kansallisen sarjan osakilpailuun. Pelaajalisenssin sai, kun oli maksanut liiton jäsenmaksun. Kilpailulisenssin käyttöönoton myötä SM-sarja varattiin vain kilpailulisenssin hankkineille pelaajille. 

Liitossa oli jäseniä 104, joista 27 oli juniori-ikäisiä. Jäsenmäärä kasvoi edellisvuodesta 21 %. 

Liiton ylläpitämä nettikeskustelupalsta oli vilkkaassa käytössä. 

2003 – logo ja valtionapuhakemus

Seppo Nieminen erosi liiton puheenjohtajan tehtävästä 19.5.2003, uutena puheenjohtajana aloitti varapuheenjohtaja Sami Loukko. 

Liiton logo julkaistiin SM-sarjan ensimmäisessä osakilpailussa Suomenlinnassa. Logon suunnitteli Jussi Meresmaa. Liiton nettisivujen kävijämäärä tuplaantui edellisestä vuodesta. 

Ensimmäinen frisbeegolfesite julkaistiin. Esite oli tarkoitettu liiton toiminnasta kertomiseen uusille harrastajille. 

Liitto haki ensimmäistä kertaa valtionavustusta vuodelle 2004. 

2003 EM-kilpailut pelattiin Englannissa Dorsetissa heinäkuussa. Liitto valitsi pelaajat joukkueeseen Suomen 15 pelaajakiintiöpaikalle. Maajoukkueeseen haluavat ilmoittautuivat ehdolle joukkueeseen. Valintoja tehtiin edellisen vuoden SM-sarjan tulosten perusteella 7 pelaajaa. 

2004 – seurajäsenet

Seurojen liittyminen jäseneksi frisbeeliittoon mahdollistettiin. Ensimmäisenä vuotena jäseneksi liittyivät Tampereen Disc Golf Club, Lord of Disc Golf ja EIF. 

Liitto järjesti kauden aikana frisbeegolfin SM-sarjan, joukkuegolfin SM-kilpailut, parigolfin SM-kilpailut, puttauksen SM-kilpailut ja yksilölajien SM-kilpailut sekä kansallisen frisbeegolfsarjan ja amatöörien frisbeegolfin mestaruuskilpailun. 

2005 – erillinen jäsenmaksu ja kilpailulisenssi

Edellisen vuoden syyskokouksessa päätetyn mukaisesti alettiin perimään jäseniltä erillistä jäsenmaksua ja kilpailulisenssiä. Lisäksi jatkossa Suomen frisbeeliiton alaisiin kilpailuihin osallistuvan piti olla liiton jäsen. Ensimmäisten kilpailulisenssien hinta oli aikuisjäseneltä 15 euroa ja jäsenseuran aikuisjäseneltä 10 euroa. Junioreilla vastaavasti 10 euroa ja 5 euroa. Jäsenseurojen jäsenten alempi hinta perustui siihen, että jäsenseura vastasi liiton jäsenlehden ja tiedotteiden postittamisesta seuran jäsenille. 

Kevätkokouksessa päätettiin alkaa maksaa hallituksen jäsenille kulukorvauksia matkakuluista kokouksiin, joiden yhteydessä ei järjestetä kilpailuja. 

2006 – kilpailutoiminnan kehittämistä

Syyskokouksessa päätettiin Talin Tallaajat ry:n ehdotuksesta sisällyttää PDGA:n jäsenmaksu (20 dollaria) seuraavan vuoden kilpailulisenssiin. 

Kilpailutoiminta keskustelutti. Kilpailunjärjestäjät toivoivat ennakkoilmoittautumista viikkoa tai kahta ennen kilpailua. DGC Bats ehdotti SM-sarjan korvaamista yhdellä 2-3 päiväisellä SM-kilpailulla. Tälle ei todettu olevan tarvetta. SM-sarjan kilpailujen tasosta keskusteltiin ja todettiin, että kilpailujen järjestämiseen pitää kiinnittää enemmän huomiota. Ratakartat tulee julkistaa riittävän aikaisin ja korien tulee olla SM-sarjan vaatimusten mukaisia eikä kilpailualueella saa käyttää alkoholia. Todettiin myös, että kilpailujen järjestämisoikeuksia myönnettäessä tulee kiinnittää enemmän huomiota järjestävän tahon kykyyn järjestää kilpailuja. Kilpailuja ei saa antaa yksityisten henkilöiden järjestettäväksi. 

Payouteista keskusteltiin, että osallistumismaksuista tietty osuus on jaettava palkintoina sarjakohtaisesti. Tähän asti palkintojakaumia ei ollut määritelty mitenkään. 

2007 – sääntöjen käännöstyötä

Liiton asettama työryhmä teki käännöstä frisbeegolfin säännöistä. 

PDGA-jäsenyys sisältyi ensimmäisen kerran kilpailulisenssiin. Liiton jäsenmaksun maksoi 406 pelaajaa. 

Liitto pyrki tukemaan ja auttamaan frisbeegolfratojen perustamisesta kiinnostuneita kuntia ja muita yleiseen käyttöön ratoja suunnittelevia tahoja. Suomessa oli noin 90 kiinteää frisbeegolfrataa. 

2009 – frisbeegolfia televisiosta

Vuoden aikana käynnistettiin kotisivujen uudistamisprosessi sekä kaksi muuta prosessia, joiden tarkoituksena oli toteuttaa www-pohjainen jäsenrekisteri sekä kisakone, jolla voitaisiin hallinnoida kilpailujen ilmoittautuminen ja tulospalvelu. 

Liitto osallistui PDGA Major –tasoisen Europen Open –kilpailun järjestelyihin tarjoamalla henkilöresursseja sekä tukemalla tapahtumasta tehtävää tv­koostetta, mikä esitettiin Tv2:lla 24.1.2010.

2010 – erilliset SM-kilpailut

SM-sarjasta siirryttiin erilliseen SM-kilpailuun. Ensimmäiset frisbeegolfin SM-kilpailut pelattiin Turussa Lausteella.  

Naisten määrä liiton jäsenissä viisinkertaistui vuodesta 2008. Naisia oli 881 jäsenestä 88. 

Seppo Paju voitti amatöörien frisbeegolfin maailmanmestaruuskilpailuissa juniorit 16 -luokassa kultaa. 

Kotisivut uudistettiin vuoden aikana. Vuoden aikana otettiin myös käyttöön uusi jäsenrekisteri, joka palveli jäsenseuroja yhteisenä alustana jäsentietojen ylläpitämiselle. Lisäksi käyttöön otettiin kisakone, jolla hallinnoitiin kilpailujen ilmoittautumis-, informointi- ja tulospalveluja. 

Syyskokouksessa nostettiin jäsen- ja kilpailulisenssimaksuja, koska liittoon oli päätetty palkata toiminnanohjaaja. 

2011 – toiminnanohjaaja 

Vuoden aikana liitto käännätti uusitun PDGA:n sääntökirjan ja pelaajaoppaan suomenkielisiksi. Samoin aloitettiin yhteistyö aloittelijaesitteen tekemisestä. Molempia esitteitä päätettiin painattaa ja jakaa liiton jäsenille tulevan kauden alussa. 

Liitto teki myös päätöksen palkata kaudelle 2012 toiminnanohjaaja, jonka vastuulle tulisi myös tiedotustoiminta niin median kuin jäsenseurojenkin välillä. Avoimen haun kautta hakemuksia paikkaan saatiin neljä kappaletta. Syyskokouksessa vahvistetun budjetin perusteella toimeen valittiin Jaani Länsiö​, joka jo vuoden 2011 aikana freelancertoimittajana kirjoitteli kisajuttuja liiton sivulle.

Lokakuussa Suomen frisbeeliitto haki ja valittiin Suomen Liikunta ja Urheilu SLU ry:n tukijäseneksi. SLU:n tuen avulla liiton toimintaa pyritään kehittämään eteenpäin vuoden 2012 aikana.

2012 – ensimmäinen visio

Vuoden aikana tehtiin koko jäsenistön kattava strategia ja tulevaisuuskysely, jolla haettiin jäsenistön mielipiteitä liiton toiminnan kehittämisen tueksi. Tämän pohjalta hallitus laati ehdotuksen Suomen frisbeeliiton visioksi, joka esiteltiin ja hyväksyttiin pienin sanamuutoksin liiton syyskokouksessa. 

Visio 2022 toimii runkona sekä liiton hallitukselle että seuroille toiminnan kehittämisen suhteen. Toiminnan kehittämiselle asetetaan vuosittaisia tavoitteita ja vision toteutumista ja sisältöä tarkastellaan ja tarkistetaan vuosittain liiton syyskokouksessa. Visio 2022 painopisteinä olivat elinvoimaiset seurat, palveleva liitto, lasten ja nuorten suosikkiharrastus, naiset ja tytöt mukaan sekä huippu-urheilu. 

Vuoden aikana suomennettiin uudistunut laitos frisbeegolfin sääntökirjasta, jota postitettiin kaikille jäsenseuroille niin, että sitä riitti jokaiselle seuran jäsenelle ilmaiseksi jaettavaksi. Samalla tehtiin yhteistyössä Innova Europen ja Frisbeegolfradat-palvelun kanssa lyhyt aloittelijaopas. Näitä lähetettiin jäsenseuroille runsaasti jaettavaksi.

Pro tour järjestettiin ensimmäistä kertaa, kuten myös amatööripelaajille suunnattu Frisbeepoint-tour. Molemmissa oli neljä osakilpailua. 

2013 – pakollinen kilpailulisenssi ja liiton nimenmuutos

Liiton nimeksi vaihdettiin Suomen frisbeegolfliitto, Finnish Disc Golf Association kevätkokouksessa 27.32013. 

Kaudella 2013 käyttöön otettiin kilpailutoiminnassa A ja B-kilpailulisenssit. Käytännössä kaikkien kisoihin osallistuvien täytyi hankkia vähintään B-lisenssi, A-lisenssiin kuului mukaan PDGA:n jäsenyys. Vuonna 2013 A-lisenssin hankki 701 henkeä ja B-lisenssin 217 henkeä eli yhteensä 918 henkilöä (kasvua +62%).

Suomen frisbeegolfiiton hallitus asetti työryhmän työstämään frisbeegolfin koulutus- ja valmennusjärjestelmää. Työryhmään kuuluivat Toni Asikainen, Jussi Meresmaa, Sami Poimala, Juho Rantalaiho, Marko Timonen, Erno Väyrynen ja sen vetäjänä toimii SFL:n hallituksesta Kiril Häyrinen. Työryhmän tavoitteena oli valmistella frisbeegolfin virallinen valmennus ja koulutusjärjestelmä sekä tuottaa siihen liittyvien koulutusten rakenteet, sisällöt ja materiaalit.

Liiton toiminnanohjaajaksi valittiin hakemusten perusteella Teemu Lehtomäki (15.3.2013 alkaen). Toiminnanohjaajan tehtäväkuviin kuuluivat kilpailutoiminnan koordinointi, seurojen avustaminen kisajärjestelyissä ja sääntötulkinnoissa, tiedottaminen sekä kotisivujen ylläpito.

2014 – henkilöjäsenistä seurajäseniin sekä ensimmäiset Liitopäivät ja valtionapu

SFL:n hallituksen esityksen mukaisesti yhdistyksen sääntöjä muutettiin niin, että jatkossa liiton jäseniä ovat jäsenseurat henkilöjäsenten sijaan. Esitys hyväksyttiin kevätkokouksessa. 

Suomen frisbeegolfkouluttajat ry:n (SFK) perustamiskirja allekirjoitettiin 14.4.2014. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää frisbeegolfkoulutusta ja –valmennusta. SFK:n valmisteli vuoden aikana frisbeegolfin intro-­ ja peruskurssin, sekä frisbeegolfin ohjaajakoulutuksen tason 1 kirjalliset materiaalit. Frisbeegolfkoulutus-­ ja valmennusjärjestelmälle luotiin runko ja toteutukselle aikataulu vuodelle 2015. 

SFL:n ensimmäinen jäsenseurojen yhteinen koulutus ja suunnittelutapahtuma Liitopäivät järjestettiin 18.-19.10.2014 Peurungassa. Tapahtuman päällimmäisenä tarkoituksena oli antaa jäsenseuroille vinkkejä toiminnan parantamiseen ja yleisesti verkostoitua sekä vaihtaa mielipiteitä muiden seurojen aktiivien kanssa sekä osallistua tulevan kauden kilpailutoiminnan suunnitteluun. Liitopäiville otti osaa 24 jäsenseuraa yhteensä 52 edustajalla. Liitopäivät sai erittäin positiivisen palautteen ja se päätettiin ottaa jokavuotiseksi tapahtumaksi.

Suomen frisbeegolfliitto sai ensimmäistä kertaa Opetus ja kulttuuriministeriön myöntämää valtionapua 20.000 €. Valtionapu käytettiin pääasiassa toiminnanohjaajan palkkakulujen lisäykseen sekä vision mukaisen kehitystyön tukemiseen.

Suomen frisbeegolfliitto haki VALO:n jäsenyyttä vuoden 2013 lopussa ja hyväksyttiin täysjäseneksi 21.1.2014.

Suomen frisbeegolfliitto aloitti yhteistyön ADT:n kanssa. 

2015 – naisjaoston perustaminen

SFL perusti naisjaoston kehittämään frisbeegolfin naistoimintaa. Jaoston jäsenet haettiin avoimella haulla ja jaoston jäseniksi valikoitui; Aino Laitala, Anne Virmajoki, Emmi Leppänen, Laura Heikkilä, Marika Salmi, Minna Talso, Nina Kiminki, Satu Anttila, Tiina Riekkola ja Juha Kytö (SFL:n edustajana).

SFL oli mukana GoExpo 2015 -messuilla, jossa lajia esiteltiin yleisölle. Messuilla oli esillä puttikori, heittohäkki ja tutka. Lisäksi esittelyalueella oli varattuna aikaa jalkapallokentälle, jossa yleisö pääsi kokeilemaan väylän pelaamista.

Liitto jakoi myös SFL:n logolla varustettuja banderolleja niille jäsenseuroille, jotka järjestivät liiton alaisia kilpailuja.

Liitto jakoi toiminta-avustuksia 12 329 euroa jäsenseuroille ja yksityisille henkilöille. 

PDGA Europe ja European Disc Golf Federation myönsivät vuoden 2016 EM-kilpailut Ouluun. 

2016 – EM-kilpailut Oulussa, toiminnanohjaajan tilalle toiminnanjohtaja

Osa-aikaisen toiminnanohjaajan toimen tilalle perustettiin kokoaikainen toiminnanjohtajan tehtävä. Liiton toiminnanjohtajana toimi​ ​Mikko​ ​Kaakinen​ ​ja hänen keskeisiin tehtäväkuviinsa kuuluivat kilpailutoiminnan koordinointi, seurojen avustaminen kisajärjestelyissä ja sääntötulkinnoissa, tiedottaminen, aluevastaavien haku ja koordinointi sekä kotisivujen ylläpito, hallituksen aineiston valmistelu ja sihteerin tehtävät.

Olympiakomitean syyskokous 26.11.2016 hyväksyi Suomen frisbeegolfliitto ry:n hakemuksesta Suomen Olympiakomitean viralliseksi jäseneksi. Valo ja Suomen Olympiakomitea fuusioituvat vuoden 2017 alkaessa yhdeksi kansalliseksi etujärjestöksi. 

Frisbeegolfin Euroopan mestaruuskilpailut järjestettiin Oulussa 24-27.8.2018. Erinomaisesti järjestetyissä ja ratkaisuhetkiltään kansallisessa suorassa TV-lähetyksessä (YLE) esitetyt kilpailut olivat suomalaisittain suurmenestys myös kilpailullisesti. Peräti yhdeksän jaossa olleista 21 mitalista jäi isäntämaahan.

Kilpailulisensseissä siirryttiin yhden lisenssin malliin. Lisenssiin sisältyi PDGA-jäsenyys. 

2017 – ensimmäinen junnuleiri

Vuonna 2017 järjestettiin liiton historian ensimmäinen junnuleiri. Leiri keräsi yhteen yli 30 alle 15-vuotiasta junioria ja oli menestys. Ohjaajina leirillä toimivat Janne Hirsimäki​, Jenni Eskelinen​, Mikko Kivioja​, Mikko Pulli​ ja Toni-Mikael Syrjänen​. Leirin valvojina toimivat Taneli Sirkelä​ ja Sampo Kainulainen​. Leirin yhteydessä järjestettiin huippu-urheilupaneeli. Sieltä polkaistiin käyntiin myös maajoukkuetoiminta. Maajoukkueen päävalmentajaksi valittiin Kari Lehtisalo. Lisäksi vuoden aikana seuroille jaettiin Jenni Eskelisen tekemää frisbeegolf-opasta. Oppaaseen on ollut kiinnostusta ulkomailtakin ja sitä ollaan kääntämässä Islannissa omalle kielelle.

Liiton tärkeimpänä tiedotuskanavana toimivat liiton kotisivut sekä ePressi-tiedotepalvelu, sosiaalisen median kanavista keskeiset olivat Facebook ja Twitter. Lisäksi liiton Instagram-tilille päivitettiin tunnelmia kauden pääkilpailuista.

2018 – Suomisport käyttöön

Kauden alussa liiton oma jäsenrekisterialusta, jonka kautta aiempina vuosina oli operoitu seurajäsenyyksiä ja kilpailulisenssejä, poistettiin käytöstä, ja käyttöön otettiin Olympiakomitean tarjoama Suomisport-järjestelmä. Kilpailulisenssien ja Sporttiturva-vakuutuksen myynti aloitettiin uudessa järjestelmässä vuodenvaihteessa 2017-2018. Seurajäsenyyksien osalta palvelu ei ollut kuitenkaan käyttövalmis vielä vuodenvaihteessa, vaan tältä osin käyttöönotto viivästyi lopulta maaliskuun loppupuolelle.

Liiton kokopäiväinen työntekijä, toiminnanjohtaja, vaihtui vuoden alussa tammikuussa 2018. Tammikuun loppuun asti tehtävää hoiti Mikko Kaakinen ja tammikuun lopulta alkaen Anniina Ihamäki.

Liiton historian ensimmäisen yhdenvertaisuussuunnitelman työstö aloitettiin syksyllä 2017. Jäsenseuroille toimitettiin tällöin yhdenvertaisuuskysely. Vuoden alussa 2018 yhdenvertaisuuskyselyn pohjalta työstettiin yhdenvertaisuussuunnitelma vuosille 2018-2019. Yhdenvertaisuussuunnitelmaa laatimassa oli yhdenvertaisuustyöryhmä, johon kuuluivat Ari Penttala, Antti Taronen, Tero Kerttula, Nina Kiminki sekä toiminnanjohtaja Anniina Ihamäki.

Antidopingohjelma valmistui ja julkaistiin liiton ja SUEKin omilla nettisivuilla. Lisäksi liiton nettisivuilla julkaistiin hyödyllisiä linkkejä, kuten linkki Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa -listaukseen sekä kilpailunjärjestäjän ohjeisiin. Vuoden 2018 EM-kilpailujoukkueelle toimitettiin antidopingohjelman mukaisesti Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa -julkaisut.

Liitopäivät avattiin perjantaina liiton 20-vuotisjuhlagaalalla. Gaalassa julkistettiin liiton virallisten standaarien saajat: liiton ensimmäisen hallituksen jäsenet Seppo Nieminen, Jussi Meresmaa, Ari-Pekka Korkeamäki, Sami Loukko, Kirsi Järvinen ja Mikko Sairanen sekä ansioituneet, 17 / 23 kumpikin kahden kauden verran liiton puheenjohtajana toimineet Sami Poimala (2009-2012) ja Ville Kotamäki (2013-2016).

SFL aloitti kauden aikana yhteistyön Varalan urheiluopiston kanssa. Urheiluopistolla järjestettiin leiritys Ford Disc Golf Teamille sekä juniorileiri. Tulevaisuudessa tarkoituksena on jatkaa leirityksiä sekä kehittää yhteistyössä SFL:n koulutusjärjestelmää.

2019 – vision päivitys

Liiton visio päivitettiin vuoden 2019 aikana. Vision päivittämisen yhteydessä tarkasteltiin, kuinka vision 2022 tavoitteet ovat toteutuneet, analysoitiin nykytilanne sekä asetettiin uudet tavoitteet kohti vuotta 2030. Strategisia valintoja visiokaudella ovat: 

• Lapsi- ja nuorisotoiminta, kouluyhteistyö 
• Seuratoiminta ja liiton tukitoimet 
• Yhdenvertaisuus 
• Huippu-urheilu ja media. 

Naisjaosto esitti liiton hallitukselle, että liitto madaltaisi naisille ja junioreille järjestettävien kilpailujen kynnystä maksamalla kilpailun sanktiointimaksun. Hallitus hyväksyi esityksen, joten vuonna 2019 naisten ja juniorien kilpailujen sanktiointimaksut maksoi liitto.

Liitopäivillä vuonna 2018 tehdyn aloitteen pohjalta liitolle perustettiin oma mastersjaosto, joka käynnisti toimintansa vuonna 2019. Mastersjaoston tarkoituksena on edistää ja ideoida ikäluokkien frisbeegolfin harrastus- ja kilpailutoimintaa. Mastersjaoston puheenjohtajana toimi Susanna Lindqvist ja jäseninä Riku Tähtinen, Pentti Miettinen, Jouni Holopainen, Jussi Anttila ja Petri Lahti.

2020 – toinen työntekijä liittoon

Maailmanlaajuinen koronapandemia vaikutti kaikkeen toimintaan. 

Liiton toinen työntekijä, nuoriso- ja koulutuskoordinaattori, Leo Piironen, aloitti työssään huhtikuussa 2020. Koordinaattorin työtehtäviin kuuluivat frisbeegolfin nuoriso-, koulutus- ja valmennustoiminnan kehittäminen. Vuonna 2020 nuoriso- ja koulutuskoordinaattori laati muun muassa kattavan junioritoiminnan kyselyn liiton jäsenseuroille, valmisti seuroille tukimateriaalin frisbeegolfin tekniikkakoulun ohjaamiseen, pilotoi frisbeegolfin opettajakoulutusta sekä uudisti liiton ohjaajakoulutusta.

Vuoden aikana liiton edustaja osallistui Vammaisurheilu ja -liikunta VAU ry:n ja kunnallisen toimijan kanssa toteutettavaan esteettömän frisbeegolfradan pilotointiprojektiin. Projekti eteni vuonna 2020 aktiiviseen suunnitteluvaiheeseen ja pilotin rakennusvaihe alkaa keväällä 2021 Vihdin kunnan toteuttamana. Tämän projektin rinnalla on rakennettu esteettömien ratojen arviointijärjestelmää, ja vuonna 2021 on tarkoitus tehdä ensimmäiset rata-arvioinnit tämän pohjalta.

Vuoden aikana liitossa laadittiin syrjintä- ja häirintätapausten käsittelyä koskeva toimintaohje, jota noudatetaan tilanteissa, joissa liittoon raportoidaan esimerkiksi jäsenseuran toimintaa koskevasta tapauksesta.

Liitto päivitti kevätkokouksessa 2020 toimintasääntönsä sekä vahvisti uudet kurinpitosäännöt. Säännöt ja määräykset ennaltaehkäisevät epäasiallista käytöstä ja mahdollistavat siihen puuttumisen.

Vuoden 2020 lokakuussa pilotoitiin opettajille suunnattu frisbeegolfkurssi. Pilotointi tapahtui Viitasaarella ja pilotointiin osallistui yhteensä kahdeksan opettajaa. Kurssin sisällön työstämistä jatkettiin pilotoinnista saadun palautteen perusteella.

Loppusyksystä 2020 liiton hallitus käynnisti uuden, juniorien valmennustoimintaan liittyvän projektin, Junioriakatemian, jonka tavoitteena on tarjota potentiaalisille ja ennen kaikkea motivoituneille nuorille ponnahduslauta lajin huipulle pääsemiseksi, sekä tutustuttaa heidät urheilullisiin ja terveisiin elämäntapoihin.

2021 – suuren kasvun vuosi

Vuoden 2021 lopussa Suomen frisbeegolfliitolla oli 179 jäsenseuraa, joissa henkilöjäseniä oli 10527 (+61,5 %) (uniikkeja jäseniä 9942). Naisia SFL:n jäsenenä oli 587 (+36,8 %). Juniorijäseniä oli 2634 (+210 %). Jäsenmäärän kehitys vuosina 2009-2021 on esitelty kuviossa 1. Vuoden 2009 sukupuolijakauma ei ole tiedossa. Vuonna 2021 liiton kilpailulisenssin hankki 3874 henkeä (kasvua edellisvuodesta 31 %).

Järjestösihteerin osa-aikainen tehtävä laitettiin hakuun 28.6. Tehtävään valittiin Annika Nyström, joka aloitti työnsä 6.9. Järjestösihteerin pääasiallisiin tehtäviin kuului tiedottaminen, kilpailujen sanktiointi, sihteerin tehtävät, seurayhteistyö ja sanktiointilaskuasiat.

SFL liittyi mukaan Olympiakomitean Tähtiseura-ohjelmaan. Tähtiseura-ohjelma on Olympiakomitean, lajiliittojen ja aluejärjestöjen yhteinen laatuohjelma, joka tarjoaa seuroille erilaisia työkaluja ja asiantuntijoiden apua seuran itsearviointiin ja auditointiin sekä Tähtiseura-verkkopalvelun Suomisportissa.

SFL ja Soveltava Liikunta SoveLi kehittivät soveltavaa frisbeegolfia opetus- ja kulttuuriministeriön erityisavustuksella, joka on tarkoitettu liikunnan kansalaistoiminnan tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämishankkeisiin. Hankkeessa laadittiin koulutusohjelma ja valmiita malleja seurojen käyttöön soveltavan frisbeegolfin tarjoamiseksi jäsenilleen ja soveltavan liikunnan kohderyhmille. Tämän avulla seurat voivat toteuttaa omaa ja liiton visiota yhdenvertaisuudesta. 

SFL laati yhdessä Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukesin sekä Spin18 kanssa frisbeegolfpalvelun turvallisuusohjeistuksen 2021. Frisbeegolf on kuluttajapalvelu, jonka turvallisuuteen sovelletaan kuluttajaturvallisuuslakia. Laissa on säädetty velvollisuuksista, jotka koskevat rata-alueiden omistajia, ratojen suunnittelijoita, rakentajia sekä ylläpitäjiä. Turvallisuus ja kemikaalivirasto Tukes valvoo kuluttajapalvelujen turvallisuutta. 

Suomen frisbeegolfliitto päätti hakea Paralympiakomitean jäsenyyttä, ja jäsenyys hyväksyttiin 18.11.2021.

Vuonna 2021 aloitettiin ympäristöosaamisen kehittäminen Ekokompassijärjestelmään sitoutumisella. Suomen frisbeegolfliitto rakensi syksyllä 2021 ympäristöohjelman ja tavoittelee Ekokompassi-sertifiointia vuonna 2022. 

Suomen frisbeegolfliitto ja Koululiikuntaliitto aloittivat yhteistyön frisbeegolfin tukemiseksi osana koulun liikuntaa. Toiminnan tavoitteena on, että koulut kykenisivät ottamaan frisbeegolfin paremmin osaksi koulun liikuntatunteja ja järjestämään koululaisille tarkoitetun frisbeegolfkisan.

SFL julkaisi huhtikuussa Frisbeegolfin Ope-kurssin, joka on Suomen frisbeegolfliiton suunnittelema lajikoulutus opettajille. Ope-kurssi on suunniteltu niin, että liiton jäsenseurat voivat itsenäisesti kouluttaa toiminta-alueensa ala- ja yläkoulun, sekä lukion liikunnanopettajia frisbeegolfiin liittyvissä asioissa.

Suomen frisbeegolfliitto ja urheiluopisto Kisis aloittivat yhteistyössä liikunnan ammattitutkintoon valmistavan koulutuksen toteuttamisen. Koulutus sopii erinomaisesti seuroille ja henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään seuran valmennus-, ohjaus-, ja harrastustoimintaa. Liikunnan osaamisalan koulutuksesta saa samalla kertaa liikuntaneuvojan pätevyyden sekä frisbeegolfin Ohjaaja 1-koulutuksen.

Suomen frisbeegolfliitto ja Varalan Urheiluopisto aloittivat yhdessä yläkoululeirityksen. Valtakunnallinen yläkoululeiritys on osa Suomen Olympiakomitean urheiluakatemiaohjelmaa.

2022 – Junnufriba ja ohjaajakoulutuksen päivitys

Liitto haki ja sai ministeriöltä myös erityisavustusta ohjaajakoulutuksen kehittämiseen 20 000 euroa. Erityisavustus oli tarkoitettu valtakunnallisten lajiliittojen osaamisen kehittämiseen koronapandemian aiheuttamien haittojen korjaamiseksi lasten ja nuorten urheilussa.

Liitto uudisti Ohjaaja 1 -koulutuksen vastaamaan räjähdysmäisesti kasvavan junioriharrastajamäärän tarpeisiin. Koulutus koostuu kaikille avoimesta Frisbeegolfohjaajan verkkokurssista sekä kenttäosiosta, joka toteutetaan yhden päivän kestävänä lähiopetuksena. Koulutukseen kuuluu myös lähiopetuksen jälkeen suoritettavia kotitehtäviä. Verkkokurssi rakennettiin Mediamaisterin verkko-oppimisalustalle. Humanistisessa korkeakoulussa yhteisöpedagogiksi opiskeleva Eetu Salovaara rakensi verkkokurssia harjoittelutyönään. Liitto tilasi Mediamaisteri-ohjelmalle Suomisport-integraation, jotta kurssin suorittaneet saavat meriitin kurssista Suomisport-tililleen. Ohjaaja 1 -koulutuksen kenttäpäivä järjestettiin Tampereella (aluekouluttajien koulutuksen yhteydessä), Heinolassa, Jyväskylässä ja Kangasniemellä.

Liitto julkaisi Junnufriba.fi -sivuston, jonka materiaali perustuu JyLin Jouni Kallion junioritoimintaa varten laatimaan harjoituspankkiin. Liitto solmi Kallion kanssa sopimuksen harjoituspankin käytöstä kotimaassa. Junnufriba-sivustosta teetettiin nelisivuinen esite. Esitettä jaettiin esimerkiksi Tikkurilan opintopäivillä syyskuussa, johon osallistui kouluttajana liiton hallituksesta Jouni Kallio. Junnufriba-harkkavideot julkaistiin liiton Youtube-kanavalla.

Liitto käynnisti jälleen varustekassihaun koronavuosien aiheuttaman tauon jälkeen. Varustekassin yhteistyökumppaniksi valittiin kotimainen frisbeegolfkiekkovalmistaja Clash Discs. Uudessa varustekassissa on kiekkojen lisäksi erilaisia ohjaamiseen liittyviä tarvikkeita.

SFL hankki vuoden aikana uusia tukimateriaaleja seuroille. Maaliskuusta lähtien seuroille tarjottiin mahdollisuutta tilata geneerisiä kaulapasseja SFL:n alaisia kilpailuja varten. Huhtikuussa julkaistiin SFL:n seuratuotekauppa, josta seurat voivat tilata liiton kustantamana TD-, ohjaaja- ja STAFF-paitoja.

Liitto allekirjoitti maaliskuussa yhdessä 29 lajiliiton ja urheilujärjestön kanssa kannanoton liittyen Venäjän ja Valko-Venäjän sotatoimiin Ukrainaa vastaan. Liitto haastoi seuroja järjestämään hyväntekeväisyyskilpailuja Ukrainan hyväksi.

SFL solmi sopimuksen Askel Sportsin kanssa maajoukkuebrändin rakentamisesta tammikuussa. Askel Sports ja liitto toteuttivat yhteistyössä kyselyn frisbeegolfin harrastajille ja seuraajille huipputason frisbeegolfiin liittyen. Kyselyyn saatiin yli 700 vastausta. Jatkosopimus kumppanuusmyynnistä solmittiin Askel Sportsin kanssa loppuvuonna. 

SFL teki yhteistyötä Rockwayn kanssa joulukuussa 2021 solmitun yhteistyösopimuksen mukaisesti frisbeegolfiin liittyvän Pulsea-verkkovalmennuspalvelun toteuttamiseksi. 

Kisakone-sivu poistettiin käytöstä, sivu löytyy internetistä enää staattisena sivuna. SFL Foorumin julkinen keskustelupuoli suljettiin. Vanhat keskustelut talletettiin.

Ratamestari 1996-2004

Vuosina 1996-2004 ilmestyneen Ratamestarin julkaisuarkistoon pääset tutustumaan täällä.

 

Kuva: SFL/Tuomo Rikman