Frisbeegolfradat liikuttavat monia
YLE:n Jälkihiki keskusteli frisbeegolfista 15.8.2022. Kiitos hyvin tehdystä taustatyöstä ja osuvista nostoista frisbeegolfin tilasta Suomessa. Panelistit keskustelivat mm. harrastajamäärien kasvusta, yleisömääristä ja suomalaisten kilpailumenestyksestä. Jälkihiki nosti ansiokkaasti esiin myös ratojen määrän ja harvemmin palstatilaa saavan, mutta vähintään yhtä tärkeän ratojen ylläpidon.
Lähes jokaisessa Suomen kunnassa on vähintään yksi frisbeegolfrata ja kunnille radat ovat erittäin kustannustehokkaita sijoituksia. VTT:n ulkoliikuntapaikkaraportin (2013) mukaan frisbeegolfradan kokonaiskustannukset yhtä liikunnallista käyntikertaa kohden ovat kaikista liikuntapaikoista pienimmät (0,26 €/Lkk). Laajan, yli 850 radan, verkoston etu on, että harrastuspisteen keskimääräinen etäisyys kotoa on 3,7 kilometriä, minkä ansiosta jopa 47 % frisbeegolfia harrastavista kulkee radalle aktiivisesti kävellen tai pyöräillen (KiHun, 2018).
Ratojen määrä ja ylläpito on silti jäänyt jälkeen harrastajamäärien kasvusta, mikä aiheuttaa radoille ruuhkia ja mahdollisia vaaratilanteita. Viime vuonna Suomessa arvioidaan pelatun jo yli kuusi miljoonaa frisbeegolfkierrosta. Jotta frisbeegolfia olisi mielekästä ja turvallista pelata, täytyy väylät ja ympäristöt pitää siisteinä ja ratavarustusta kuten koreja ja heittopaikkoja ylläpitää ja huoltaa.
Nyt ratojen ylläpito on usein vapaaehtoisten seura-aktiivien varassa. Haastammekin jokaisen kuntapäättäjän tutustumaan lajiin ja pohtimaan kaipaako paikallinen frisbeegolfrata päivitystä tai parempaa ylläpitoa tai tarvitaanko kuntaan lisää ratoja, jotta laji jatkossakin liikuttaisi lapsia, nuoria ja aikuisia.
Laura Heikkilä
puheenjohtaja, Suomen frisbeegolfliitto ry
Tapani Aulu
toiminnanjohtaja, Suomen frisbeegolfliitto ry