Suomen frisbeeliitto järjesti syksyn aikana äänestyksen, jossa valittiin vuoden frisbeeteko. SFL:n historian ensimmäistä kertaa valittu Vuoden frisbeeteko -tittelin vei Juha Alkkiomäki, joka frisbeen heittämisen sijaan on viime aikoina keskittynyt tallentaamaan muiden suorituksia. Hänet tunnetaankin poikkeuksellisen laadukkaista frisbeevideoista, jotka ovat saaneet kansainvälistäkin huomiota. Kyselläänpä Juhalta hieman tarkemmin harrastuksesta – vai onko se enemmänkin kuin vain harrastus?
Kauanko olet kuvannut frisbeevideoita?
– Nyt on viides kausi menossa.
Mistä innostus videotuotantoon?
– Se alkoi oman pelin analysoimisesta. Myöhemmin vakava nilkkavamma ajoi kameran taakse pidemmäksi aikaa ja hankkimaan kunnon kameran.
Mikä on laadukkaiden videoproduktioittesi salaisuus?
– Ei siihen ole mitään ihmeratkaisua. Hyvä konsistenssi vaatii vaan paljon työtä. Muutama hyvä otto on helppo kuvata, mutta koko turnaus on aivan eri asia. Hyvän konsistenssin kannalta perinteiset tri- ja monopod-tuet eivät toimi. Olkapäällä pidettävät kamerat ovat liian kömpelöitä, jolloin pienet kamerat ovat ainoita helposti liikuteltavia kameroita.
– Pähkinänkuoressa:
Riittävän hyvä kamera, vakaat kädet/tuki kameralle, paljon harjoittelua ja lopuksi kylmähermoisuus. Lisäksi zoomin hyvä kaveri kuvatessa on jalat. Eli kameran takana joutuu liikkumaan aika paljon.
Ehditko tehdä mitään muuta kuin kuvata ja käsitellä videoita?
– Pitkä sairasloma on avittanut videoiden valmistumisessa. Kunhan vasen käsi alkaa kestämään kunnolla liikuntaa, niin kotona ei paljoa viihdytä.
Voitko paljastaa jotain tulevaisuuden suunnitelmia tai haaveita videotuotannon suhteen?
– Tulevaisuus saattaa mennä aika hiljaiseksi, koska Youtube kaupallistetaan levy-yhtiöiden krääsänmyyntikanavaksi. ESPN:lle tai Google:lle olis hienoa tuottaa kuvamateriaalia. Tietenkin Canon, RED ja Weisscam HS-2 kameroilla.
Yllätyitkö voitosta?
– Kyllä, ja vielä enemmän yllätti ettei Tapani Aulu ollut ehdolla.
Oletko tehnyt työksesi jotain kuvaukseen/editointiin liittyvää, vai onko se vain harrastus?
– En ole. Kuvaan vain niin kauan kuin se on hauskaa ja pelkästään harrastuksena. Jos pystyisi yhden kesän kuvaamaan terveenä, niin silloin näkisi onko kykyjä/haluja viedä tuotanto pidemmälle. Frisbeegolfin kasvua on vaikea nähdä ilman laajempaa mediaa. Laji pysyy pienenä niin kauan kun se ei ylitä uutiskynnystä, saa televisioaikaa tai isoja sponsoreita. Kunhan kisojen palkintopotit kasvaa, niin varmaan niitä valovoimaisia yksilöitäkin alkaa löytymään.
SFL onnittelee Juhaa tittelistä, ja toivottaa otollisia kuvausolosuhteita ensi kaudellekin! Ohessa Juhan tyylinäyte Scandinavion Openin finaalit, 2010.
Katso myös lisää Juhan videoita Youtubessa.