Luken valtakunnallinen ulkoilututkimus: viidesosa aikuisväestöstä harrastaa frisbeegolfia

Luonnon virkistyskäytön valtakunnalliseen inventointiin kerättiin aineistoa kolmannen kerran vuosina 2019-2021. Frisbeegolf sisällytettiin ulkona liikkumisen aktiviteetteihin ensimmäistä kertaa.

Luonnonvarakeskus Luken tämänpäiväisen seurantajulkistuksen mukaan suomalaisten ulkoiluaktiivisuus on säilynyt korkeana ja luontoalueet ovat entistä monipuolisemmassa ja aktiivisemmassa käytössä. Suomalaisesta aikuisväestöstä (vähintään 15 vuotta täyttäneet) 96 prosenttia eli lähes kaikki harrastavat ulkoilua.

Retkeilyn suosio on kasvanut 20 vuoden aikana, ja koronapandemia on lisännyt etenkin lähialueiden virkistyskäyttöä. Suurin osa ulkoilukerroista suuntautuu lähiluontoon.

Frisbeegolf yksi uusista mukana olleista ulkoiluaktiviteeteista

Perinteisten ulkoiluharrastusten rinnalle on tutkimuksen mukaan noussut useita uusia ulkoiluaktiviteetteja. Tutkimukseen sisällytetyistä ulkoiluaktiviteeteista ensimmäistä kertaa mukana olivat muun muassa frisbeegolf, maasto- tai polkujuoksu sekä SUP-lautailu. Frisbeegolfia harrastaa Luken tutkimuksen mukaan noin 20 % eli joka viidennes suomalaisesta aikuisväestöstä. 15-24-vuotiaiden keskuudessa osuus on vielä paljon suurempi, peräti 42 %. Lähes yhtä suosittu ulkoiluharrastus on maasto- tai polkujuoksu (18 % aikuisväestöstä).

− Ulkoiluharrastuksien suosiossa näkyvät myös uudet tavat liikkua luonnossa, toteaa ulkoilututkimuksen projektipäällikkö Marjo Neuvonen Luonnonvarakeskuksesta.

Suosituin ulkoiluharrastus luonnossa oli kävely. Vuonna 2020 kävelyä luonnossa harrasti noin 80 % suomalaisista, kun vuonna 2000 sitä harrasti 69 %. Myös pitempien päiväretkien ja yöpymisen sisältävän patikoinnin suosio on kasvanut. 

Muista perinteisistä ulkoiluharrastuksista uinti, mökkeily, marjastus ja pyöräily ovat edelleen suosittuja ja niitä harrastaa yli puolet 15−80-vuotiaista. Niiden rinnalle ovat nousseet luonnon tarkkailu tai luonnon nähtävyyksien katselua, joita harrastaa noin puolet suomalaisista. Myös luontovalokuvauksen ja -maalaamisen sekä lintuharrastuksen suosio ovat kasvussa.

Pylväsdiagrammi metsien virkistyskäytöstä.

Kuva: Luke 

Lähiluonnon merkitys keskeinen – korostui pandemian aikana

Suurin osa suomalaisten ulkoilukerroista suuntautuu lähiluontoon. Lähivirkistyskerroista noin 30 % kohdistuu enintään 300 metrin päähän kotoa lähiluontoon ja noin 85 % enintään kymmenen kilometrin päähän kotoa. Lähiluonnon merkitys korostui koronapandemian aikana.

− Koronapandemian alkaminen lisäsi ulkoilukertojen määrää ulkoilua harrastavien keskuudessa. Suomalaisilla oli noin 18 % enemmän lähivirkistyskertoja keväällä ja kesällä 2020 toteutetussa mittauksessa kuin ennen pandemiaa tai 2021 toteutetuissa mittauksissa, tutkimusprofessori Liisa Tyrväinen Lukesta kertoo.

Tärkeitä syitä lähteä lähiluontoon olivat fyysisen kunnon ylläpitäminen, stressistä palautuminen ja rentoutuminen sekä luonnon rauha ja hiljaisuus. Suomalaiset nauttivat lähiluonnon kauniista maisemista sekä luontokokemuksista. Luonnossa viihdytään myös yhdessä perheen ja ystävien kanssa.

Lähivirkistyskerroista yli puolet suuntautuu kuntien ylläpitämille ulkoilualueille tai ulkoilureiteille ja runsas kolmasosa (35 %) pääasiassa yksityisille maa- ja vesialueille.

 

Valtakunnallinen ulkoilututkimus seuraa ulkoilun harrastamisessa tapahtuvia muutoksia sekä monia ulkoiluun liittyviä asioita ihmisten arjessa. Tietoa kerätään ulkoilun harrastamisesta, ulkoiluharrastuksen yleisyydestä ja harrastuskerroista sekä lähivirkistyksestä ja suomalaisten luontomatkoista. Seurantaa tehdään kymmenen vuoden välein. Aineisto on kerätty kolme kertaa: vuosina 1998−2000, 2009−2010 ja 2019−2021. Tänään julkaistut tutkimustulokset pohjautuvat vuosina 2019–2021 tehtyyn kyselytutkimukseen, johon vastasi noin 8700 satunnaisesti tutkimukseen valittua suomalaista. 

Lue kokonaisuudessaan Luken seurantajulkistus 12.5.2022 täältä.