VertaaEnsin.fi laski kuuden yksilölajin, frisbeegolfin, yleisurheilun, golfin, tenniksen, ratsastuksen ja taitoluistelun, harrastamiseen liittyviä kustannuksia. Kustannuksia vertailtiin neljällä eri harrastustasolla: ensikosketus lajiin (noin 7-vuotias lapsi), harrastus syvenee (noin 10-vuotias lapsi), ensikosketus kilpailuun (noin 13-vuotias nuori) ja matkalla ammattilaiseksi (noin 15-vuotias nuori). Mukana vertailussa oli myös viisi joukkuelajia; koripallo, jalkapallo, salibandy, jääkiekko ja joukkuevoimistelu.
Kustannusvertailun tarkemmat tulokset voit lukea VertaaEnsin.fi:n blogista
Frisbeegolf osoittautui harrastusvertailun edullisimmaksi harrastukseksi. Frisbeegolfkentät ovat joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta ilmaisia käyttää ja pelaamista varten tarvitsee käytännössä ainoastaan frisbeen. Harrastuksen vakavoituessa lisäkustannuksia tulee laajemmasta frisbeekokoelmasta ja kilpailumaksuista.
Frisbeegolfin aloittaminen on todella halpaa vertailun muihin lajeihin verrattuna. Alkuun kustannuksia tulee käytännössä vain yhdestä yleisfrisbeestä (noin 20 euroa).
Hieman vakavammin harrastavalle frisbeegolfaajalle suositellaan ainakin kolmen käyttötavaltaan erilaisen frisbeen hankintaa. Esimerkiksi frisbeegolfseurojen järjestämiin viikkokisoihin voi yleensä osallistua ilmaiseksi. Korkeimmillaankin viikkokisojen osallistumismaksut ovat noin 5 euron luokkaa. Jos tapaturmia varten haluaa varautua, vakuutuksen saa juniorille 55 eurolla.
Kilpailullisempaan frisbeegolfiin siirryttäessä välineiden lisäksi kustannuksia tulee lisenssistä sekä jäsenmaksusta, joka on seurasta riippuen noin 20 euroa. Vapaaehtoisen vakuutuksen saa edelleen 55 eurolla.
Viimeinen kuluerä kilpailulliseen frisbeegolfiin siirtyvälle pelaajalle koituu kilpailumaksuista. Virallisempien kisojen hinta pyörii 20 ja 30 euron välillä. Jos pelaaja osallistuu esimerkiksi keskimäärin kerran kahdessa kuukaudessa 25 euron hintaiseen tapahtumaan, tulee tästä 150 euron lisäkulut vuodessa.
Jos pelaaja haluaa vakavoittaa lajin harrastusta edelleen, hän tarvitsee kattavamman setin frisbeitä, sillä kolmella pelaaminen saattaa antaa liikaa tasoitusta muille pelaajille. Jotkut kantavat mukanaan jopa yli kahtakymmentä erilaista frisbeetä, mutta lajiin panostavalle riittää noin 10 frisbeen setti. Frisbeemäärien kasvaessa pelaaja tarvitsee todennäköisesti myös frisbeebägin, jolla kiekkoja on kätevä kantaa mukana.
Laskelmassa on oletettu, että nuori hankkii edellisen esimerkin tapaan 33,5 euron lisenssin ja maksaa noin 20 euron hintaisen jäsenmaksun. Vapaaehtoinen vakuutus on edelleen 55 euroa. Pelaaja osallistuu tason 4 esimerkissä virallisempiin kisoihin kerran kuukaudessa. Kilpailujen hinta on noin 20-30 euroa/kerta eli noin 300 euroa vuodessa.
Kuten laskelmista nähdään, frisbeegolfin kustannukset jäävät korkeimmillaankin hyvin maltillisiksi. Toisaalta frisbeegolfissa ei ole juuri saatavilla valmennusta, jonka hinta nostaa esimerkiksi joukkuevoimistelun, golfin ja tenniksen kustannuksia kilpatasolla. Vahvemmin ohjattuun toimintaan perustuvista harrastuksista yleisurheilu on lähimpänä frisbeegolfin hintaluokkaa.
SFL:n hallituksen puheenjohtaja Laura Heikkilä vastasi pariin VertaaEnsin.fi:n esittämään kysymykseen.
Frisbeegolfin harrastaminen on todella halpaa, onko tällä ollut vaikutusta frisbeegolfin suosioon?
”Varmasti se madaltaa kynnystä lajin kokeiluun ja aloittamiseen. Harrastuksen aloittamiseen riittää kiekko tai pari. Suurin osa radoista on maksuttomia ja niitä löytyy lähes kaikista Suomen kunnista, joten ne ovat melko helposti saavutettavissa. Heittoja voi harjoitella myös muualla kuin radalla, esimerkiksi pallokentät ovat hyviä paikkoja heittojen harjoitteluun. Seurojen jäsenmaksut ja liiton kilpailulisenssi ovat myös edullisia moneen muuhun lajiin verrattuna.”
Miten vakuuttaisit vanhemman, joka harkitsee lapsen frisbeegolfharrastuksen aloittamista, että laji on siihen laitetun ajan arvoinen?
”Frisbeegolfissa yhdistyy monta hyvää asiaa. Frisbeegolfissa liikutaan ulkona luonnossa. Harrastaa voi yksin, kaverin kanssa tai isommalla porukalla. Vaikka frisbeegolf on yksilölaji, sitä pelataan yhdessä muiden kanssa ja se on hyvin yhteisöllistä. Lajina frisbeegolf sopii monenlaisille liikkujille. Se houkuttelee liikkumaan muuten vähän liikkuvia, mutta se sopii hyvin myös enemmän liikkuville ja muiden lajien harrastajille. Eri taitotasojen pelaajat voivat pelata yhdessä.
Frisbeegolfia voi pelata ja harrastaa omaksi iloksi, mutta itseään on mahdollista haastaa erilaisilla kilpailuilla. Matalin kynnys kilpailemisen aloittamiseen on viikkokilpailut, joita järjestetään lähes joka radalla kesäkaudella. Liiton kilpailulisenssin hankkimisen jälkeen voi osallistua ns. virallisiin kilpailuihin, joita pääkaupunkiseudulla on kesäkaudella viikoittain eri seurojen järjestämänä. Juniori tourilta on mahdollisuus hakea paikkaa Junioreiden SM-kilpailuihin.
Frisbeegolf on vielä melko tuore laji ja sen rakenteet ovat olleet kevyitä. Nyt seuroilta alkaa löytyä jo ohjattua toimintaa lapsille ja nuorille tavoitteelliseen harrastamiseen. Liiton puolelta olemme viime syksynä aloittaneet yläkoululeirit Varalan Urheiluopistolla ja SFL:n Junioriakatemia aloitti juuri toisen toimintavuotensa. Junioriakatemiaan valitaan vuosittain lahjakkaita nuoria pelaajia, joilla on tavoitteena kehittyä lisää ja päästä huipulle.
Frisbeegolfia kannattaa siis harrastaa siksi, että sitä voi kukin harrastaa juuri niin kuin haluaa. Voi keskittyä vain kotiradalla kavereiden kanssa pelaamiseen, luonnossa liikkumiseen tai voi tähdätä Suomen tai maailman huipulle. Suomesta löytyy hyviä esimerkkejä. Viime vuoden Euroopan mestarit naisten, miesten, tyttöjen ja poikien luokissa ovat Suomesta. Tänä vuonna Suomen huiput pääsevät taas matkustamaan paremmin ulkomaille pelaamaan, joten uskon että myös maailmanluokan menestystä on tulossa.”