Teksti: Markus Viljanen
Rokkanen sekaparifrisbeegolfin SM-kisoissa Jyväskylässä. SFL / Jesse Kyytinen
Varaždinin kautta Yhdysvaltoihin
Yhdysvalloissa pelaaminen on monelle suomalaiselle frisbeegolfheittäjälle se areenoista kirkkain. Koronatilanne teki kuitenkin hallaa kilpailuille myös frisbeegolfin puolella, ja matkaaminen rapakon taakse oli pitkään pannassa. Hienon kauden pelannut 22-vuotias Luukas Rokkanen pääsi syyskuussa matkustamaan isoihin kilpailuihin yhdessä Väinö Mäkelän kanssa.
Matka vaati huolellista suunnittelua. Ennen lentoa Yhdysvaltoihin piti viettää vähintään kaksi viikkoa Schengen-alueen ulkopuolisessa maassa. Suomalaiskaksikko otti suunnaksi Kroatian, ja aivan sen pohjoisosissa sijaitsevan pienen Varaždinin kaupungin. Kolmantena seurueeseen liittyi virolainen Albert Tamm.
“Varaždinissa on muutama rata, treenikenttä ja puttikoreja, joten se puoli oli kunnossa. Meillä oli paikallinen kontaktihenkilö, joka auttoi käytännön asioissa. Parin viikon treenailun jälkeen menimme ensin bussilla Serbiaan, ja lensimme sieltä Yhdysvaltoihin. Oli iso helpotus, kun pääsimme perille, sillä asiakirjojen kanssa sai jännittää viimeiseen asti”, Rokkanen kertoo.
Hienoja suorituksia kovatasoisessa seurassa
Ensimmäisenä haasteena odotti syyskuun lopussa pelattu Music City Open Nashvillessä. Kilpailu oli osa Yhdysvaltojen kansallista kiertuetta National Touria. Rokkanen oli saanut ravisteltua aikaeron rasitukset pois kehosta ja teki mairittelevaa tulosta kovassa seurassa nappaamalla jaetun kymmenennen sijan. Taakse jäi useita kovia nimiä aina James Conradista, Paul Ulibarrista ja Emerson Keithista alkaen.
“Olin lopputulokseen todella tyytyväinen. Pääsin pelaamaan avauskierroksella kuvauskortissa monen katsojan edessä Nikko Locastron, Kevin Jonesin ja Will Schusterickin kanssa. Olen todella kova jännittämään ja tiesin, että saamme Väinön kanssa suomalaispelaajina paljon huomiota osaksemme. Sain kuitenkin pidettyä liian jännityksen kurissa, ja tuntui, että sain siitä ehkä jopa hieman lisäenergiaa”, Rokkanen kuvailee.
“Moni huippupelaaja kritisoi rataa ja vähän kiukuttelikin, mutta itse vain nautin, kun pääsin tuollaisessa kilpailussa pelaamaan”.
Suomalaiskaksikon matka jatkui Carolina Clash -kilpailuun, jonka osallistujalista ei ollut aivan National Tourin tasoa, mutta hyvätasoinen kuitenkin. Hienon 12. sijan kautta karavaani kaarsi reissun pääkohteeseen, Etelä-Carolinan Rock Hilliin, jossa kilpailtiin Yhdysvaltojen mestaruuskilpailuissa, tuttavallisemmin USDGC:ssä.
Yksi maailman arvostetuimmista kilpailuista näytti raadollisuutensa, sillä haastavan radan lisäksi olosuhteet pistivät heittäjät koville. Rokkasen sijoitus oli lopulta 37:s.
“Olosuhteet vaihtelivat paljonkin. Välillä oli kaatosadetta ja välillä puuskittaista tuulta, joten helpolla ei päässyt. Ensimmäinen kierros onnistui hienosti, vaikken pelannut mielestäni kauhean hyvin. Toinen kierroskin oli kelvollinen, mutta kolmantena päivänä satoi vettä kuin saavista ja taistelin tulokseksi +1. Viimeisellä kierroksella oli kova tuuli ja muutamat virheet rokottivat tulosta. Pettynyt en kuitenkaan ollut”.
Maajoukkuehaaveet toteen
Ennen Amerikan-kierrosta Rokkanen ehti pukea myös Suomi-paidan päälle edustaessaan maataan elokuussa Tšekissä järjestetyissä EM-kisoissa. Pitkäaikaisen haaveen toteutuminen tuntui hienolta, eikä sijoituskaan ollut hassumpi, kun Rokkanen sijoittui uransa ensimmäisissä arvokisoissa yhdeksänneksi.
“Olihan se todella hieno kokemus, kun pääsi edustamaan Suomea. Olen pelannut aikanaan jalkapalloa ja minulla oli tuolloin mahdollisuuksia nuorten maajoukkueeseen. Terveydelliset syyt lopettivat kuitenkin jalkapalloharrastuksen, ja löysin sen jälkeen frisbeegolfin. Aiemmin romuttuneet maajoukkuehaaveet sai nyt toteutettua toisen lajin parissa, mikä oli upeaa”, Rokkanen fiilistelee.
“Tšekin Konopiště on ollut aina yksi lempiradoistani, mikä oli hieno lisä kilpailuun. En pelannut missään nimessä parasta mahdollista peliäni, joten yhdeksäs sija oli siihen nähden positiivinen yllätys. “
“Haluan olla maailman paras”
Kilpailukausi piti paljon sisällään, niin ylä- kuin alamäkiäkin, mutta Rokkanen näkee kauden olleen kokonaisuutena hänen paras kautensa tähän mennessä. Voidaan puhua niin sanotusti läpimurtokaudesta.
“Pystyin pelaamaan tasaisemmin kovalla tasolla. Aiemmilla kausilla on ollut hyvien kisojen oheen enemmän notkahduksia, mutta niitä ei tullut nyt kuin muutamia. Kaikki tekemiseni on mennyt koko ajan ammattimaisempaan suuntaan. Treenaamisessa en ole tehnyt isoja muutoksia, mutta vaadin koko ajan itseltäni enemmän, mikä näkyy myös harjoittelun laadussa”.
Rokkasen taival kohti maailman huippua alkoi vuoden 2012 paikkeilla Toijalasta Lastumäen radalta. Vuotta myöhemmin heittäminen alkoi hiljalleen lisääntyä ja vuonna 2014 olivat edessä jo ensimmäiset kilpailut. Määrätietoinen tekeminen on vienyt häntä eteenpäin ja kehitys on ollut nousujohteista. Suomalainen urheilija on usein turhankin vaatimaton, mutta Rokkanen linjaa tavoitteensa selvästi ääneen.
“Haluan olla maailman paras, ei sen vähempää. En jaksaisi tehdä tätä, jos tuntuisi, että kehitys junnaa, enkä kokisi enää voivani tulla paremmaksi. Yhdysvaltojen reissussa huomasin, että parhaat kierrokseni olivat ihan samalla tasolla kuin huipuillakin, mutta tasaisuus erottaa minut vielä maailman parhaista.”
SFL 2021 / Miika Rajala.
KUKA?
- Syntynyt 8.4.1999
- Kotoisin Toijalasta, asuu Turussa
- Seura: Woodpeckers Disc Golf
- Sijoittui vuoden 2021 Pro Tourilla parhaimmillaan kolmanneksi
- Voitti sekaparifrisbeegolfin SM-kilpailut 2021 yhdessä Eveliina Salosen (Valkeakoski Disc Golf) kanssa
- Oli elokuussa Tšekissä pelatuissa EM-kisoissa yhdeksäs
- Sijoittui syyskuussa Yhdysvaltojen National Tourin Music City Openissa 10. sijalle
- Opiskelee Turun yliopistossa luokanopettajaksi