Suomen frisbeegolfliiton keväällä 2026 toteuttama liittobarometri antaa kattavan kuvan seurojen toimijoiden odotuksista, kokemuksista ja tulevaisuuden painopisteistä. Kyselyyn saatiin 157 vastausta. Vastaajaseurat edustavat jäsenmäärällä mitattuna yli 82 prosenttia liiton jäsenseurojen kaikista jäsenistä.
Liittobarometrin tavoitteena oli tuottaa tietoa Suomen frisbeegolfliiton visiotyön ja toiminnan kehittämisen tueksi. Kyselyssä selvitettiin muun muassa liiton toiminnan tunnettuutta ja koettua lisäarvoa, palvelujen käyttöä ja tärkeyttä, alueellisen toiminnan kehittämistarpeita, jäsenviestintää sekä Vision 2030 painopisteitä.
Kyselyyn vastanneiden seurojen jäsenpeitto on erittäin kattava. Liiton jäsenmäärälistalla oli kyselyn tarkasteluhetkellä 186 aktiviista seuraa ja yhteensä 10 709 jäsentä. Vastaajista jäsenmäärälistaan voitiin yhdistää 115 eri seuraa, joissa oli yhteensä 8 827 jäsentä. Näin vastaajaseurojen jäsenet muodostavat 82,4 prosenttia kaikkien jäsenseurojen jäsenistä.
Luottamus liittoon on vahvaa, mutta jäsenarvon pitää näkyä paremmin
Liittobarometrin perusteella Suomen frisbeegolfliiton toiminnan perusta on kunnossa. Vastaajat pitävät liittoa luotettavana ja kokevat, että liitto osallistuu frisbeegolfurheilun kehittämiseen rakentavalla tavalla. Myös liiton imago saa valtaosin myönteisiä arvioita.
Konkreettista jäsenarvoa koskevissa kysymyksissä vastaukset ovat hieman varovaisempia. Väittämä ”SFL tuottaa lisäarvoa jäsenilleen” sai koko aineistossa keskiarvon 3,47 asteikolla 1–5. Tuloksen perusteella seurat tunnistavat liiton merkityksen, mutta jäsenyyden käytännön hyöty ei vielä näy yhtä vahvasti kaikkien seurojen arjessa.
Jäsenarvokokemus liittyy erityisesti siihen, tunteeko seura saavansa tarvittaessa apua, ymmärtääkö liitto seurojen arjen haasteita ja tietävätkö seuratoimijat keneen liitossa voi olla yhteydessä. Keskeinen kehitystehtävä ei siksi ole vain uusien palvelujen rakentaminen. Olennaista on tehdä nykyinen tuki, palvelut ja yhteyshenkilöt helpommin löydettäviksi ja saavutettaviksi.
Seuran koko vaikuttaa palveluja koskeviin odotuksiin
Jäsenmäärätietojen avulla liittobarometrin vastaukset jaettiin kolmeen ryhmään:
- alle 50 jäsenen seurat
- 50–199 jäsenen seurat
- vähintään 200 jäsenen seurat
Suurten seurojen edustus kyselyssä on erittäin vahva. Kaikki jäsenmäärälistan vähintään 200 jäsenen seurat (11) ovat mukana vastaajajoukossa. Niiden yli 3000 jäsentä ovat siten kokonaisuudessaan edustettuina.
Keskisuurista, 50–199 jäsenen seuroista kyselyssä on mukana 50 seuraa. Niiden jäsenpeitto on 84,3 prosenttia. Alle 50 jäsenen seuroista mukana on 54 seuraa. Pienten seurojen jäsenpeitto on 55,2 prosenttia.
Segmenttivertailu osoittaa, ettei yksi samanlainen palvelumalli vastaa kaikkien seurojen tarpeisiin.
Pienet seurat tarvitsevat helppoutta ja saavutettavuutta
Alle 50 jäsenen seuroissa kokemus liiton tuottamasta lisäarvosta on kolmesta ryhmästä matalin. Väittämän keskiarvo on pienissä seuroissa 3,25, keskisuurissa 3,70 ja suurissa 3,56. Ryhmien välinen ero on myös tilastollisesti merkitsevä.
Pienillä seuroilla haasteena ei välttämättä ole kiinnostuksen puute, vaan käytettävissä olevien vapaaehtoisten, ajan ja osaamisen vähäisyys. Koulutukseen tai valtakunnalliseen tapahtumaan osallistuminen voi olla vaikeaa, jos seurassa on vain muutama aktiivinen toimija.
SFL tunnistaa pienille seuroille sopiviksi tehostettaviksi tukimuodoiksi esimerkiksi:
- yksi helposti tunnistettava yhteyshenkilö
- lyhyet verkkokoulutukset ja tallenteet
- pienen seuran vuosikello
- valmiit viestintä-, kokous- ja jäsenhankintapohjat
- käytännönläheinen tuki uusien vapaaehtoisten tavoittamiseen
Keskisuuret seurat hyödyntävät nykyistä palvelurakennetta tehokkaimmin
Keskisuurissa seuroissa liiton tuottama lisäarvo arvioidaan ryhmistä korkeimmaksi. Näillä seuroilla näyttää olevan riittävästi toimintaa ja aktiivisia toimijoita liiton palvelujen hyödyntämiseen, mutta samalla edelleen selkeä tarve ulkopuoliselle tuelle.
Keskisuuret seurat voivat olla luontevia kumppaneita alueellisissa kokeiluissa, junioritoiminnan kehittämisessä ja kilpailutoiminnan koordinoinnissa. Niille voidaan tarjota jäsenhankinnan, vapaaehtoisten johtamisen, seuraviestinnän ja junioritoiminnan kasvupolkuja.
Suuret seurat kaipaavat kumppanuutta ja syvempää asiantuntijatukea
Vähintään 200 jäsenen seuroissa erityisesti koulutukset, liittopäivät, materiaalit sekä seuratoiminnan tuki saavat korkean arvon.
Liitopäivien tärkeys kasvaa voimakkaasti seuran koon mukana. Pienten seurojen keskiarvo on 2,61, keskisuurten 3,15 ja suurten seurojen 4,00. Tämä on yksi koko segmenttianalyysin selvimmistä eroista.
Suurissa seuroissa toiminta on usein monimuotoista. Seura saattaa järjestää useita kilpailuja, vastata junioritoiminnasta, tehdä kuntayhteistyötä ja koordinoida suuren vapaaehtoisjoukon toimintaa. Näille seuroille tarjotaan jo nykyisellään yleisneuvonnan rinnalla syvempää asiantuntijatukea, suurten seurojen verkostoja ja suorempaa kumppanuutta liiton kanssa. Näitä tulee tehostaa edelleen.
Alueellisen toiminnan vahvistamiselle on laaja tuki
Alueellinen toiminta nousee kyselyssä yhdeksi tärkeimmistä kehityskokonaisuuksista. Sen vahvistamisen tarpeellisuus saa koko aineistossa keskiarvon 3,99 asteikolla 1–5.
Tarve näkyy kaikissa seurakokoluokissa. Pienten seurojen keskiarvo on 3,90, keskisuurten 4,10 ja suurten 4,38.
Nykyisen aluevastaavatoiminnan tunnettuudessa on kuitenkin parannettavaa. Noin kolmannes vastaajista ilmoitti tietävänsä oman alueensa aluevastaavan. Aluevastaavaan viimeisen vuoden aikana yhteydessä olleiden osuus jäi vielä tätä pienemmäksi.
Seurojen toiveissa alueellinen toiminta tarkoittaa käytännön yhteistyötä. Tällaisia toimintamuotoja voisivat olla:
- alueelliset seura- ja puheenjohtajatapaamiset
- kilpailukalenterien koordinointi
- aluemestaruuskilpailut
- matalan kynnyksen aluekiertueet
- junioritoiminnan yhteistyö
- ohjaajakoulutusten alueellinen järjestäminen
- seurojen yhteiset jäsenhankintakampanjat
- ratoihin ja kuntayhteistyöhön liittyvä vaikuttaminen
Aluevastaavamallin uusi startti voisi siis tarkoittaa roolin kehittämistä enemmän koordinaattorin suuntaan. Tarvitaan selkeät tehtävät, yhteisesti sovittu toiminnan vähimmäistaso, näkyvät yhteystiedot ja toiveissa on mahdollisuus käyttää pientä alueellista toimintabudjettia.
Junioritoiminta nousee tulevaisuuden tärkeimmäksi painopisteeksi
Vision 2030 painopisteistä tärkeimmäksi arvioidaan lapset ja nuoret. Painopiste saa keskiarvon 4,37 asteikolla 1–5.
Kun vastaajilta kysyttiin, mihin asioihin liiton tulisi panostaa seuraavan kymmenen vuoden aikana, yleisimmät valinnat olivat:
- junioritoiminnan kehittäminen, 63,1 prosenttia
- nais- ja tyttöpelaajien määrän lisääminen, 54,1 prosenttia
- seurojen jäsenhankinnan tukeminen, 39,5 prosenttia
- olosuhde- ja vaikuttamistyö, 35,7 prosenttia
- jäsenseurojen toiminnan tukeminen, 33,1 prosenttia
Tulokset osoittavat, että seurat näkevät tulevaisuuden kasvun laajana kokonaisuutena. Junioritoiminta, yhdenvertaisuus, jäsenhankinta, ratojen olosuhteet ja seurojen toimintakyky kytkeytyvät toisiinsa.
Junioritoiminnan kehittämisessä tarvitaan valtakunnallisten tavoitteiden lisäksi paikallisesti toteutettavia malleja. Seuroille voidaan tarjota valmiita junioriryhmän käynnistyspaketteja, ohjaajakoulutuksia, harjoitussisältöjä ja turvallisen toiminnan ohjeita. Myös koulujen, kuntien ja paikallisten liikuntapalvelujen kanssa tehtävää yhteistyötä kannattaa vahvistaa.
Seurat kaipaavat myös juniorityössä suoraa kontaktia ja kannustavia toimenpiteitä. SFL tunnistaa mahdollisiksi toimiksi nuoriso- ja koulutuskoordinaattorin vierailut seuroissa oppimassa ja jakamassa oppeja, ohjaajien väliset tapaamiset ja mahdolliset junioritoiminnan tuet
Kohti seurojen tarpeisiin mukautuvaa palvelulupausta
Liittobarometrin perusteella Suomen frisbeegolfliiton kehittämistyössä kannattaa edetä kolmen toisiaan täydentävän palvelulupauksen avulla.
Pienille seuroille palvelulupaus tarkoittaa helppoutta. Tuen pitää löytyä nopeasti, eikä palvelun hyödyntäminen saa edellyttää suurta aktiivijoukkoa tai matkustamista.
Keskisuurille seuroille palvelulupaus tarkoittaa kasvun tukemista. Keskeisiä aiheita ovat jäsenhankinta, vapaaehtoisten johtaminen, junioritoiminta, kilpailutoiminnan kehittäminen ja alueellinen yhteistyö.
Suurille seuroille palvelulupaus tarkoittaa kumppanuutta. Niille tarvitaan syvempää asiantuntijatukea, suurten seurojen vertaisverkostoja ja mahdollisuutta osallistua valtakunnallisten toimintamallien kehittämiseen.
Liittobarometri antaa vahvan pohjan liiton visiotyölle ja arjen toimille. Liittobarometrin mandaatti on vaha ja viesti on selkeä: liittoa tarvitaan lajin kehittäjänä, seurojen tukijana ja yhteisen suunnan rakentajana. Luottamus on olemassa. Seuraava tehtävä on varmistaa, että liiton tuottama hyöty näkyy konkreettisesti erikokoisten seurojen arjessa.
Liittobarometrin analyysia on hyödynnetty vuoden 2027 toimintasuunnitelman laadinnassa ja pidemmän ajan kehityssuunnitelmissa. Liiton toiminnan painopisteiden tulee vastata liiton “pulssia” ja siksi toimenpiteitä tullaan kehittämään barometrin tulosten suuntaan yhteistyössä seurojen kanssa.
Materiaalit
Liittobarometrin interaktiivinen raportti: https://frisbeegolfliitto.fi/wp-content/uploads/2026/07/Liittobarometri_2026_interaktiivinen_raportti-1-1.html
Liittobarometrin segmenttiraportti: https://frisbeegolfliitto.fi/wp-content/uploads/2026/07/Liittobarometri_2026_segmenttiraportti.html