Suomessa toimii viisitoista Liikunnan aluejärjestöä, joiden tehtävänä on edistää suomalaisten hyvinvointia liikunnan ja urheilun avulla. Lisäksi niiden tehtävänä on liikuntakulttuurin elinvoimaisuuden ja monipuolisuuden varmistaminen – erityisesti paikallisella tasolla. Käytännön tasolla aluejärjestöt muun muassa kouluttavat seuratoimijoita.
Pääosa aluejärjestöjen vajaasta 2600 jäsenestä on urheiluseuroja. SFL:n Liitopäivillä 2023 vierailleen Päijät-Hämeen Liikunnan ja Urheilun (PHLU) seurakehittäjä Jaakko Rädyn arvion mukaan Liikunnan aluejärjestöissä on jäsenenä tällä hetkellä kaiken kaikkiaan noin 15 frisbeegolfseuraa. Tämän lisäksi aluejärjestöillä on jäsenenä useampi monilajiseura, joiden frisbeegolfjaostot eivät näy jäsenluvussa. Rädyn edustamalla PHLU:lla on jäsenenä kolme frisbeegolfseuraa.
Liikunnan aluejärjestöt Suomessa. Kuva: liikunnanaluejarjestot.fi
Monipuolisia palveluita seuroille
Aluejärjestöt tarjoavat monipuolista kehittämistä, sparrausta ja konsultaatiota seurojen tarpeisiin. Yhteisenä tavoitteena on elinvoimaiset ja menestyvät suomalaiset liikunta- ja urheiluseurat. Kehittäminen ja konsultaatio toteutuu käytännössä esimerkiksi monipuolisen koulutustarjonnan, neuvontapalveluiden ja seuraverkostojen tarjoamisella sekä työntekijän palkkaamiseen liittyvän rahallisen tuen jakamisella.
– Yksi Liikunnan aluejärjestön suurimmista anneista urheiluseuroille on varmastikin se, että kaikkia palveluita pystytään räätälöimään seurojen tarpeisiin. Jos seura on itse aktiivinen, tämä on iso hyöty seuralle, toteaa Räty.
Koulutuksia eri teemoilla ja toteutustavoilla
Liikunnan aluejärjestöt ja Suomen Olympiakomitea tarjoavat yhteisiä Seurahallinnon koulutuksia. Ne toteutetaan joko avoimina koulutuksina tai tilauskoulutuksina. Kaikki aluejärjestöt tarjoavat esimerkiksi seuraavia koulutuksia: Yhteisöllisyys ja ihmisten johtaminen seurassa, Urheiluseuran hyvä hallinto ja Urheiluseuran viestintä. Esimerkiksi Tähtiseuramerkkiä tavoitteleva Jyväskylän Liitokiekkoilijat on hyödyntänyt Keski-Suomen Liikunta ry:n (KesLi) seuroille suunnattuja ohjaaja-, rekrytointi- ja talouskoulutuksia.
Koulutusmuodot vaihtelevat etäkoulutuksista läsnäkoulutuksiin, työpajoihin ja webinaareihin. Osa koulutuksista saattaa muodostaa hieman pidemmän koulutuskokonaisuuden.
– Monesti koulutus järjestetään, jos osallistujia on minimissään kuusi. Riippuu toki paljon siitä, minkälaisesta kokonaisuudesta on kyse ja minkälaisia kustannuksia koulutuksesta aiheutuu meille. Tulossa on myös lisää verkkokoulutusmahdollisuuksia, kertoo Räty esimerkkinään PHLU:n toiminta.
Usealla liikunnan aluejärjestöllä on tarjolla esimerkiksi myös seuraavia koulutuksia: Aikuisliikunta seuran voimavarana, Harrastamisen edistäminen – kuntien ja urheiluseurojen hallintokoulutus sekä Urheiluseuran vastuullisuus. Seurakehittäjät tarjoavat seuroille koulutusta ja sparrausta esimerkiksi vastuullisuusohjelman laadintaan. Aluejärjestöt luovat myös omia koulutussisältöjä alueen seurojen tarpeisiin.
Koulutustarjontaan sisältyy usein myös maksullisia palveluita. Esimerkiksi PHLU:n maksullisen taloushallintopalveluiden piirissä on tällä hetkellä noin 40 seuraa. Taloushallintopalvelut liittyvät kirjanpitoon ja tilinpäätöksiin, palkkahallintoon ja taloushallinnon konsultointiin.
Maksuton neuvontapalvelu parhaiten hyödynnettyjen jäsenetujen joukossa
Jaakko Rädyn mukaan PHLU:n jäseneduista seurat hyödyntävät ylivoimaisesti eniten maksutonta neuvontapalvelua ja sparrausta. Neuvonta painottuu johtamiseen, hallintoon ja talousasioihin liittyviin kysymyksiin. PHLU:n jäsenetuihin sisältyy myös yksi maksuton seurakäynti, jota hyödyntää vuosittain muutama seura.
– Osa seuroista hyödyntää maksutonta neuvontapalvelua lähes viikoittain, osa vähemmän. Lisäksi monet seurat hyödyntävät maksuttomia ja halvempia koulutuksia. Jo pelkästään yhden sparrauksen arvo on rahassa mitattuna melkein vuoden jäsenmaksun verran, huomauttaa Räty.
Aluejärjestöjen toimintaan kuuluu myös seuraverkostojen pyörittäminen. Verkoston tapaamiset ovat osallistujille maksuttomia ja kokoontumisia järjestetään yleensä muutaman kerran vuodessa. PHLU kutsuu jäsenseurojen talousvastaavia tai muita talousasioiden parissa työskenteleviä seuratyöntekijöitä talousverkostoon ja päätoimisia toiminnanjohtajia puolestaan toiminnanjohtajaverkostoon. Verkostoista seurat saavat tukea omaan arkeen. PHLU:n jäsenseurat voivat hyödyntää kerran myös maksutonta lakiasiainneuvontaa.
Aluejärjestöt tarjoavat tukea Tähtiseuramerkkiä tavoitteleville seuroille. Alueiden seurakehittäjien verkosto auttaa ja tukee seuraa tarvittaessa koko prosessin läpi. Lue lisää Tähtiseuraohjelman seuroille tarjoamista työkaluista artikkelistamme. Aluejärjestöt tarjoavat lisäksi tukipalveluja Harrastamisen Suomen mallin toteuttamiseen.
Seuratoimintaan liittyvät osa-alueet Liikunnan aluejärjestöjen toiminnassa. Kuva: liikunnanaluejarjestot.fi
Sparrausta avustushakemusten täyttämiseen
Yksi Liikunnan aluejärjestöille tarjoama tukimuoto liittyy Opetus- ja kulttuuriministeriön vuosittain haettavissa olevaan Seuratoiminnan kehittämistukeen. Aluejärjestöille on kertynyt vuosien mittaan runsaasti kokemusta seuratuesta. Rädyn mukaan aluejärjestöjen tarjoama sparraus OKM:n seuratukeen liittyy käytännössä katsoen kaikkeen, mitä hakemuksen täyttämisessä ja raportoinnissa vaaditaan.
– Sparraukset painottuvat monesti siihen, onko hakemus realistinen (kehittämis- vai palkkaushanke), vakiinnuttamissuunnitelmaan, talouteen ym. osa-alueisiin, jotka eivät välttämättä ole lajiliiton puolesta niin hyvin sparrattuja. Meillä sparraukset ovat normaalisti kestoltaan puolesta tunnista kahteen tuntiin, riippuen siitä, miten hyvin seuralla on asiat hallussa. Seuran tulee toki ensin itse miettiä tavoitteet, toimenpiteet ja mittarit, jonka jälkeen niitä voidaan yhdessä pohtia, kertoo Räty.
Aluejärjestöiltä saa tukea myös muiden hankeavustusten hakemiseen. Kesätoiminnan avustus on seuratuen ohella yleisimpiä hankeavustuksia, joiden hakemiseen aluejärjestöt tarjoavat tukea. LEADER-tuet ja Erasmus-tuet ovat myös sellaisia, joiden hakemisessa aluejärjestöjen seurakehittäjiltä voi kysyä apua.
Työntekijöiden palkkaamiseen tarjolla tukea
Liikunnan aluejärjestöt jakavat hakujen perusteella Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämää kesätoiminta-avustusta seuroille nuorten kesätyöllistämiseen. Vuoden 2022 aikana aluejärjestöt jakoivat OKM:n kesätyöavustusta yhteensä 2940 nuoren työllistämiseksi. Kesätoiminnan avustus eli niin sanottu kesätyöavustus on tarkoitettu tukemaan lasten ja nuorten harrastus- ja kesätoiminnan lisäämistä ja kehittämistä alueen urheiluseuroissa. Kuluneelle vuodelle OKM myönsi 2 478 000 euroa edelleen jaettavaksi liikunta- ja urheiluseuroille, jotka työllistävät ja osallistavat nuoria kesätöihin.
Jyväskylän Liitokiekkoilijoiden Jouni Kallion nostaa KesLin jakamat kesätoiminnan avustukset merkittävimmäksi aluejärjestöltä saaduksi tukimuodoksi seuralle. Heinolassa vaikuttava Lords of Disc Golf (LDG) on palkannut kesätoiminnan avustuksella jo yhteensä 10 nuorta radan ylläpitotiimin tueksi sekä tapahtumien järjestämiseen avuksi.
Kesätoiminta-avustuksen haun alkamis- ja päättymisajat kannattaa tarkistaa aluejärjestön sivuilta. Osalla aluejärjestöistä haku on auki koko hankeajan, osalla haku päättyy vuosittain esimerkiksi huhtikuun alussa tai huhtikuun puolessa välissä.
Työllistämishankkeissa kohderyhmänä ovat pääasiassa pitkäaikaistyöttömät ja muuten vähäisemmässä työmarkkina-asemassa olevat henkilöt. Räty muistuttaa, että kannattaa selvittää myös oppisopimuskoulutuksen tuomia rekrytointimahdollisuu
Rädyn mukaan työllisyyspalvelut nousevat vahvasti esiin arvioitaessa PHLU:n parhaiten hyödynnettyjä jäsenetuja jäsenseurojen keskuudessa.
– Valtakunnan tasolta hyvänä esimerkkinä toimii Heinolan LDG. Seura on hyödyntänyt palveluitamme vuosien ajan ja saanut varmasti paljon lisäkäsiä ja -jalkoja sekä työntekijän seuraan yhteistyön kautta. Rahassa mitattuna puhutaan tuhansien eurojen arvoisesta tuesta työntekijöiden palkassa esimerkiksi kesätoiminnan avustuksen ja työllistämishankkeiden kautta, toteaa Räty.
LDG on hyödyntänyt PHLU:n työllisyyspalveluita seuran toiminnanjohtajana työskentelevän Jere Pohjankosken mukaan vuodesta 2010 lähtien. Seura liittyi tuolloin aluejärjestön jäseneksi ja alkoi hyödyntää aluejärjestön työllistämispalveluita ratojen ylläpidossa.
– Alkuun palkkasimme vain 1-2 ihmistä vuosittain, mutta hiljalleen tiimien koko kasvoi ratojen ylläpitotarpeen kasvaessa. Vuodesta 2020 alkaen tiimin koko on ollut 4-6 henkeä per kesäkausi. Henkilöt ovat seurassa töissä 5 tuntia päivässä ja 5 päivää viikossa. Aiemmin he olivat 6 kuukauden jakson töissä mutta nyt tukikäytännöt muuttuivat ja jakso olisikin 10 kuukautta vuodesta 2024 alkaen. Tämä muutos on hyvä koska voimme jatkossa palkata henkilöt töihin jo maalis-huhtikuussa toukokuun sijaan, kertoo Pohjankoski.
LDG:llä on kokemusta myös PHLU:n muiden seuroille suunnattujen tukimuotojen, kuten koulutusten, hyödyntämisestä, mutta Pohjankoski näkee työllistämispalvelut merkittävimpänä aluejärjestöltä saatuna apuna LDG:lle:
– PHLU on luonut mallin, jonka avulla seurojen on todella helppoa palkata pitkäaikaistyöttömiä radan ylläpitoon. Käytännössä LDG on liittynyt PHLU jäseneksi, tehnyt sopimuksen työllistämispalveluiden käyttämisestä sekä avannut tarvittavat tiliyhteydet ja antanut tarvittavat oikeudet ja valtakirjat asioiden hoitoon. Sen jälkeen PHLU etsii tekijät ja tekee sopimuspohjat valmiiksi. Seuran vastuulle jää haastattelu, sopimuspohjien allekirjoittaminen ja työtehtävien antaminen sekä kaluston huoltaminen. Kalustoa olemme hankkineet pääosin Leader-tuella.
Pohjankoski kannustaa muitakin frisbeegolfseuroja hyödyntämään aluejärjestön työllisyyspalveluita:
– LDG:n rakentama Kippis ei olisi nykyisensä ilman PHLU:n työllistämispalveluiden korvaamatonta apua. Työllistämispalveluiden avulla yhdistyksen resurssit on voitu ohjata hallinnointiin ja managerointiin sen sijaan, että seuran hallitus ja johtoryhmä työskentelisivät itse päivittäin siimaleikkureiden ja ruohonleikkureiden kanssa radalla.
Miten aluejärjestöön voi ottaa yhteyttä?
Aluejärjestöjen palveluita voi hyödyntää ilman aluejärjestön jäsenyyttä, mutta jäsenyys mahdollistaa monipuolisemman tuen antamisen. Oman aluejärjestön palveluihin voi tutustua aluejärjestön sivuilla, ja järjestön seurakehittäjään kannattaa ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä.
– Enemmänkin toivoisi, että varsinkin jäsenet hyödyntäisivät jäsenetujaan ja palveluja, kiteyttää Räty ja kannustaa frisbeegolfseuroja ottamaan yhteyttä lähimpään aluejärjestöön.
Ohjeet jäseneksi liittymisestä kannattaa tarkistaa oman aluejärjestön sivuilta. Esimerkiksi PHLU:n jäsenyyttä voi hakea järjestön sivuilta löytyvällä jäsenanomuksella ympäri vuoden. Uudet jäsenet hyväksytään hallituksen kokouksissa.
Liikunnan aluejärjestöt löydät täältä: Liikunnan aluejärjestöt | Liikunnan aluejärjestöt c/o PLU (liikunnanaluejarjestot.fi)