Säännöt ja frisbeespirit tapetilla

 

Lajissa kuin lajissa viralliset peli- ja kilpailusäännöt on laadittu ennen kaikkea pelaajien turvaksi. Säännöissä lausutaan julki pelaajien oikeuksia ja velvollisuuksia. 

Rakkaan frisbeegolfimme sääntövihkonen ei ole tavattoman paksu eepos, eikä sen ole tarkoituskaan kattaa sanasta sanaan kaikkia tilanteita.  Sääntöjen ohella frisbeelajien kantavana teemana on kulkenut frisbeespirit, reilun frisbeeurheilun henki.

 

Kuka ohjaa ja valvoo?

 

    

 

Frisbeegolfin sääntökirja alkaa johdannon ja määritelmien jälkeen sanoilla: ”Nämä säännöt on suunniteltu reilun pelin hengen edistämiseksi kaikkien pelaajien keskuudessa. Sääntöjä tulkitessaan pelaajien tulee käyttää sitä sääntöä, joka lähimmin käsittelee kyseistä tilannetta.” 

Lajin voimassa olevat säännöt laatii Professional Disc Golf Association (PDGA). Suomen frisbeegolfliitto välittää jäsenseurojensa ja kansallisesti kilpailijoiden tietoon lajin kansainväliset säännöt ja luo rinnalle kansallisiin tarpeisiin vastaavat kilpailukäytännöt.

Sääntöjen noudattamista valvovat lajissamme kilpailijat sekä erikseen kilpailukohtaisesti nimetyt viralliset toimitsijat.

PDGA:n alaisissa kilpailuissa tapahtuvat sääntörikkomukset tulee aina raportoida kilpailunjohtajalle (TD), joka puolestaan lähettää raportin PDGA Europelle ja tiedottaa asiassa Suomen frisbeegolfliittoa. TD:llä on myös laaja raportointivelvollisuus tiedokseen saatetuista ja itse havaitsemistaan rikkeistä ja väärinkäytöksistä.

PDGA Europe vastaa eurooppalaisten sanktioitujen kilpailujen alustavasta kurinpitokäsittelystä ja mahdolliset tuomiot leimataan nykykäytännön mukaisesti PDGA:n pääkonttorissa.

 

Liiton ex-puheenjohtaja ja sääntöguru Ville Kotamäki vaikuttaa nykyisin PDGA Europen kurinpitokomiteassa. Kuva: SFL / Kari Toivonen

 

Milloin avasit viimeksi sääntökirjan tai kilpailuoppaan?

 

Suomen frisbeegolfliiton puheenjohtaja Ari Penttala, mitä kuuluu sääntörintamalle?

”Sääntötuntemus ja raportointikulttuuri ovat meillä perinteisesti varsin kirjavissa kantimissa. Lajin ja kilpailutoiminnan kasvaessa yhä suurempi osa pelaajista kilpailee tavoitteellisesti, mutta sääntötuntemus ei välttämättä ole kohentunut.”

Sama koskee Penttalan mukaan kilpailuorganisaatioita: ”Onneksi kuitenkin alati kasvavalla joukolla kilpailunjohtajia on hienosti asiat hanskassa. TD:llä on kokonaisuudessaan huomattava vastuu jokaisessa järjestämässään kilpailussa.”

 

Puheenjohtaja Penttala peräänkuuluttaa yksilön vastuuta. Kuva: SFL / Kari Toivonen

 

”Kysehän on loppujen lopuksi yksinkertaisesta asiasta: Säännöt on luotu kaikkien eduksi ja niitä tulee kunnioittaa. Osallistuessaan PDGA:n alaiseen kilpailuun kilpailija sitoutuu noudattamaan sääntöjä. Jos sääntöjä rikotaan, sääntövihkoa lukemalla ja tulkitsemalla selviää miten tilanteessa jatketaan.”  toteaa puheenjohtaja.

”TD on viime kädessä vastuussa kilpailunsa sääntötulkinnoista paikan päällä, apua voi aina tarvittaessa kysyä SFL:n edustajilta.”

 

Onko frisbeespirit uhattuna?

 

Ari Penttala, haastaako urheilullistuminen ja kova kilpailu frisbeespiritin?

”Frisbeespirit on erinomaisen hieno osa lajia. Täytyy kuitenkin ymmärtää, että frisbeespirit on ennen kaikkea myös sääntöjen noudattamista.” puheenjohtaja kiteyttää.

”Pelin ulottuvuudet, joita ei suoraan ole määritelty säännöissä, on luontevaa kytkeä spirittiin. Tarkoitan tällä toisten pelaajien, järjestäjien, katsojien ja esimerkiksi puitteiden ja median kohtelemista hyvässä hengessä ja yhteisymmärryksessä.” Penttala jatkaa.

”Frisbeegolfissa – kuten kaikissa frisbeelajeissa – yhteisöllisyys on hieno ja merkityksellinen asia. Jos tämä yhteisöllisyys onnistutaan kuljettamaan rinnalla kilpailun kovetessa, on se lajille jatkossakin voimavara. Laji ammentaa luonteensa rennosta ja näyttävästä pelistä, jossa kilpaveljet ja -siskot heittelevät ylävitosia maailman kovimmissa kisoissa.”

 

Urheilullisuuden ja kilpailun kasvaessa myös median ja yhä suuremman yleisön huomioiminen astuu toistuvasti kuvaan. Kuva: SFL / Kari Toivonen

 

Ajankäyttö asettaa haasteita

 

Kenties juuri rennon lajin leima luo kontrastia tarkasti sääntöjä noudattavaan kilpakulttuuriin. Jo usean vuoden ajan sääntörikkeistä pinnalle on noussut toistuvasti liiallinen ajankäyttö. Tänä keväänä kotimaassakin muun muassa Powergrip Pro Tourilla ja Lahden Mukkulassa on jouduttu puuttumaan asiaan kärkiryhmissä.

Muistutuksena, sääntöjen mukaan  30 sekunnin heittovuoro alkaa siitä hetkestä, kun

(1) edellinen heittäjä on heittänyt; ja

(2) pelaajalla on ollut kohtuullinen aika saapua kiekkonsa luokse; ja

(3) pelialue on tyhjä ja häiriötön.

Aika ei siis lähde juoksemaan markkerin asettamisesta tai siitä, kun on käynyt juoksemassa puoleen väliin väylää tarkistamassa parhaan laskeutumisalueen.

 

Toisinaan sekunnit tuntuvan kiiruhtavan. Liiallisen ajankäytön sääntö on kuitenkin yksiselitteinen. Kuva: SFL

 

”Oman haasteensa varmasti asettaa se, että toisinaan maailman huipulta näkyvissä livelähetyksissä tempo on hidas.” tuumaa Penttala. ”Säännöt ovat kuitenkin samat kaikille ja 30 sekunnin aikaraja absoluuttinen, kun muut ehdot täyttyvät. Toimitsijoilla ja kanssapelaajilla on myös vastuu tilanteessa.”

”On myös muistettava, että ulkoiset tekijät kuten sadekuuro tai toisen ryhmän tulosten odottelu eivät oikeuta rikkomaan 30 sekunnin aikarajaa. Pelaaminen voidaan keskeyttää vain TD:n päätöksellä.”

 

Livetulospalvelun rooli mietityttää

 

”Ajan henki on sellainen, että tuloksia odotellaan reaaliajassa ja järjestelmissä löytyy siihen jo valmius.” tuumaa Ari Penttala ja jatkaa: ”Kuitenkin organisaatioissa harvoin on miehitystä tarpeeksi järjestämään täyslaidallinen tulospalveluhenkilöstöä, kun usein kriittisempiinkin tehtäviin tekijät ovat kortilla.”

Penttala vetoaakin kilpailijoihin lajin edistämiseksi: ”Vaikka pelaajia ei voida suoraan velvoittaa tulosten kirjaamiseen omilla laitteillaan, on se usein jouheva vaihtoehto ja mobiilialustoja varsin näppärä käyttää.”

”Jokainen voi miettiä tahollaan suhtautumistaan livetulosten lähettämiseen ja ennen kaikkea yleisön palvelemiseen. Liiton hallitus työstää edelleen vaihtoehtoja tulospalvelujärjestelmän kehittämiseksi tai uudistamiseksi. Olisihan se nyt harmillista jättää tällainen ominaisuus hyödyntämättä syystä, että kilpailijat eivät ole siihen laajalti valmiit. Henkilökohtainen vaiva on kuitenkin pieni saavutettavaan hyötyyn nähden.”

 

Perinteinen nelinkertainen tuloskirjaus säilyy. Verkkopohjainen reaaliaikanen tulospalvelu on kuitenkin tarpeellinen lisäpalvelu. Kuva: SFL / Kari Toivonen

 

Kisakausi kuumimmillaan – voitoista kamppailevat viileimmät

 

Frisbeegolf on laji, jossa keskittyminen ja rentous käsi kädessä kantavat tuloksiin. Jokaisen onkin hyvä muistaa, että jo pelattuja tilanteita harvoin saa suorittaa uudelleen – kyse on siitä miten tapahtumiin oppii suhtautumaan.

Oli kyse sitten sääntöjen noudattamisesta tai livetulosten lähettämisestä, yksilön panos on lajissamme huomattava. Frisbeespiritin ja rennon urheiluhengen myötä mahdollistamme kilpailemisen tasapäisesti ja samalla näytämme ulospäin parhaan valttikorttimme:

Fantastinen laji ja vielä hienompi jengi.

 

Kuva: SFL / Iiro Partanen 2016

 

 

EM-kilpailut 2018 Kroatiassa

 

Joka toinen vuosi järjestettävät frisbeegolfin EM-kilpailut käydään ensi vuonna Kroatiassa. EM-kilpailut myöntävä European Disc Golf Federation julkaisi tiedon maanantaina.

 

Kroatia vei EM-kisaisännyyden nimiinsä tasavahvan hakijan Viron edestä. Suomen maajoukkue valitaan kilpailuihin ensisijaisesti kauden 2017 kilpailunäyttöjen perusteella. Suomen frisbeegolfliitto julkaisi joukkueen valintakriteerit vuoden vaihteessa:

http://frisbeegolfliitto.fi/2017/01/10/2018-em-joukkueen-valintakriteerit/

 

Suomalaiset ennakkosuosikkeina Kroatiaan

2016 EM-juniorimitalistimme Väinö Mäkelä (kesk), Riku Vink (vas) ja Jasper Heino. Kuva: Eino Ansio

 

2016 EM-kilpailut käytiin elokuussa Oulussa ja Yle lähetti kilpailun ratkaisuhetket suorana TV-lähetyksenä. Suomalaiset korjasivat jaossa olleista 21 mitalista peräti yhdeksän. Miesten ja poikajuniorien luokissa suomalaisedustajat kaappasivat kaikki mitalisijat.

Suomalaiset lähtevät ennakkosuosikkeina myös ensi vuoden kilpailuihin. Suomen tasokas pelaajamateriaali on laajuudeltaan ainutkertainen Euroopassa. Kovia haastajia löytyy niin miesten kuin naisten luokissa Keski-Euroopasta, pohjoismaista sekä vauhdilla nousua lajin huipulle tekevästä Virosta.

 

Suomalaisen kilpafrisbeegolfin seuraava askel

 

Suomen frisbeegolfliitto (SFL) on kutsunut valtakunnan kärkinimet koolle Urheiluopisto Kisakeskuksessa järjestettävään huippu-urheilupaneeliin huhtikuun lopussa.

Liitto yhdessä urheilijoiden kanssa kartoittaa suuntaviivoja ja suunnitelmia entistä systemaattisemman kilpaurheilutoiminnan tukemiseksi.

Samana viikonloppuna Kisakeskuksessa järjestetään myös SFL:n juniorileiri, jonka aikana tulevaisuuden lupaukset pääsevät tapaamaan esikuviaan. Leirin ohjaajina toimivat mm. lajin kotimaiset huippunimet Jenni Eskelinen (mm. EM-kultaa 2014, EM-pronssia 2016) ja Janne Hirsimäki (mm. SM-pronssia 2016 ja SFL pro-tourin hopeaa 2016).

 

Leiriviikonlopun aikana juniorit kohtaavat myös huippupelaajiamme. Alkuperäinen kuva: Pauli Pottonen 2016

 

 

***