Suomen frisbeegolfliitto on matkalla kohti yhtä merkittävimmistä suomalaisista lajiliitoista. Tähän matkaan on liittynyt mm. liiton erilaisten tukijärjestelmien ja -palveluiden kehittäminen, urheilun kattojärjestön VALO:n täysjäsenyys sekä valtionapukelpoisuus.
Seuraavana askeleena hallitus esittää kevätkokoukselle, että liiton sääntöjen jäsenyys- ja päätöksentekomuotosäännöksiä muokataan vastamaan tämän kokoiselle lajliliitolle paremmin sopivampia muotoiluja ja järjestelyjä.
Hallitus esittää, että sääntöjä muutetaan niin, että kevätkokouksesta eteenpäin liitto ei enää hyväksy jäsenikseen yksittäisiä henkilöjäseniä (ns. suorajäseniä), vaan ainoastaan oikeuskelpoisia yhteisöjä eli käytännössä frisbeegolf-seuroja.
Liiton ylintä valtaa käyttävät jäsenet kevät- ja syyskokouksessa. Jatkossa tämä siis tarkoittaisi sitä, että liiton jäsenkenttää edustaisivat seurojen (hallituksen kokouksessa tai yleisessä kokouksessa) valtuuttamat henkilöt. Liitolla on tällä hetkellä 60 jäsenseuraa, joilla koosta riippuen olisi käytettävissä liiton kokouksissa 2-4 ääntä (kts. alla säännöt 5§)
Liitto haluaa tukea ajatusmallia, jossa jokainen henkilö liittyisi jonkun seuran jäseneksi. Sääntömuutoksella vahvistetaan nimenomaan seurojen asemaa liitossa, yksittäisten henkilöiden sijaan. Järjestely myös mahdollistaa käytännössä tulevien liiton yleisten kokousten järjestämisen tarkoituksenmukaisesti, niin että kokousten yhteydessä on mahdollista tehdä muutakin kuin kokoukseen liittyvää liiton kehittämistyötä yhdessä.
Hallituksen esitys keväkokoukselle 2014 Suomen frisbeegolfliitto ry:n toimintasäännöiksi
1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka
Yhdistyksen nimi on Suomen frisbeegolfliitto (jäljempänä liitto), ruotsiksi Finlands frisbeegolfförbund. Liiton epävirallinen englanninkielinen nimi on Finnish Disc Golf Association. Liiton kotipaikka on Vaasa ja toiminta-alueena on koko Suomi.
2. Liiton tarkoitus
Liiton tarkoituksena on edistää frisbeegolfia, levittää frisbeegolfin harrastusta, kohottaa jäsenkuntansa fyysistä kuntoa ja terveyttä sekä herättää heissä oikeaa urheiluhenkeä sekä edistää frisbeegolfia harrasteliikuntana.
3. Tarkoituksen toteuttaminen
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto
-
edistää uusien frisbeegolfseurojen ja frisbeegolfjaostojen perustamista
-
järjestää harjoitus- ja valmennustilaisuuksia
-
järjestää kansainvälisiä ja kansallisia kilpailuja
-
laatii ja vahvistaa frisbeegolfin kilpailu-, peli- ja muut säännöt, valvoo niiden noudattamista ja ratkaisee niitä koskevat erimielisyydet
-
vaikuttaa Suomessa liikunta-, terveyskasvatus- sekä liikuntapaikkasuunnitteluun ehdotuksin ja kannanotoin
-
edistää frisbeegolfratojen rakentamista kaikkialla Suomessa
-
vastaa frisbeegolfin kansainvälisestä edustuksesta ja yhteistoiminnasta
Toimintansa tukemiseksi liitto voi harjoittaa julkaisu- ja kustannustoimintaa, voi ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, järjestää huvitilaisuuksia, omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta sekä toimeenpanna asianmukaisen luvan saatuaan arpajaisia ja rahankeräystä.
4. Yhteistoiminta
Liiton hallitus päättää liittymisestä muihin kotimaisiin, ulkomaisiin tai kansainvälisiin urheilun keskusjärjestöihin sekä niistä eroamisesta.
5. Liiton jäsenet
Liiton varsinaisia jäseniä ovat liiton hallituksen hyväksymät rekisteröidyt yhdistykset, joita näissä säännöissä nimitetään jäsenseuroiksi, ja muut oikeuskelpoiset yhteisöt, joiden tarkoituksena on edistää ja kehittää frisbeegolfia ja jotka sitoutuvat noudattamaan liiton sääntöjä.
Liiton jäseniksi pyrkivien jäsenseurojen on jätettävä liiton hallitukselle kirjallinen jäsenhakemus. Hakemukseen on liitettävä yhdistysrekisteriote, seuran säännöt, tiedot perustamisajankohdasta, jäsenmäärästä ja seuran hallituksen kokoonpanosta.
Kannatusjäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeustoimikelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea liiton tarkoitusta ja toimintaa.
Liiton varsinainen kokous voi kutsua erityisen ansioituneita henkilöitä liiton kunniapuheenjohtajiksi tai kunniajäseniksi.
Liiton jäsenten on sitouduttava noudattamaan liiton sääntöjä ja myös niiden yhteisöjen sääntöjä, joiden jäsen liitto on. Liiton varsinainen jäsen on velvollinen ylläpitämään jäsenluetteloa ja pitämään laissa säädetyllä tavalla kirjanpitoa tuloistaan ja menoistaan sekä pöytäkirjaa kokouksistaan ja hallinnostaan.
Liitto pitää jäsenseurojen henkilöjäsenistä jäsenrekisteriä, johon merkitään jäsenen henkilötiedot ja seura, johon hän kuuluu. Liiton kokouksessa varsinaisella jäsenellä käytettävissä oleva äänimäärä määräytyy jäsenseuran/frisbeegolf-jaoston liiton rekisterissä edellisvuoden 31.12. päivänä olevien jäsenmaksun maksaneiden jäsenten mukaan.
Jäsenseuroilla ja muilla oikeuskelpoisilla yhteisöillä on liiton kokouksissa äänioikeus seuraavalla tavalla:
0-99 seuran/frisbeegolf-jaoston henkilöjäsentä = kaksi (2) ääntä
100-299 seuran/frisbeegolf-jaoston henkilöjäsentä = kolme (3) ääntä
ja yli 300 seuran/frisbeegolf-jaoston henkilöjäsentä = neljä (4) ääntä.
Liiton suorilla henkilöjäsenillä on yksi ääni.
Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenillä on liiton kokouksissa yksi (1) ääni.
Kannatusjäsenellä ei ole liiton kokouksissa äänioikeutta.
Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.
6. Sitoutuminen antidopingtoimintaan
Liitto ja sen jäsenet ovat sitoutuneet kulloinkin voimassa olevaan Suomen Antidopingtoimikunta ADT Ry:n dopingsäännöstöön sekä sen julkaisemaan luetteloon urheilussa kielletyistä lääkeaineista ja menetelmistä ja sitä kautta Kansainvälisen Olympiakomitean (KOK), Maailman Antidoping Neuvoston (WADA):n ja kansainvälisten frisbeeyhdistyksien dopingsäännöstöihin sekä Euroopan Neuvoston dopingin vastaisen yleissopimuksen, pohjoismaisen antidopingsopimuksen sekä Suomen valtion allekirjoittamien muiden antidopingsopimusten mukaisiin sääntöihin.
7. Jäsenen eroaminen tai erottaminen
Jäsenellä on oikeus erota liitosta ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erosta liiton kokouksessa merkittäväksi pöytäkirjaan.
Hallitus voi erottaa jäsenen liitosta, jos jäsen on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta tai muuten jättänyt täyttämättä ne velvoitteet, joihin hän on liittoon liittymällä sitoutunut tai on menettelyllään liitossa tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut liittoa tai ei enää täytä laissa taikka liiton säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Jos jäsen jättää erääntyneen jäsenmaksunsa maksamatta yli kalenterivuoden, katsotaan hänet eronneeksi liitosta.
Jäsenseuran eroamisen katsotaan tapahtuvan liiton kulumassa olevan tilikauden päättyessä. Liiton hallituksen suostumuksella voi eroaminen tapahtua aikaisemminkin. Jos jäsenseura purkautuu, katsotaan se hallituksen päätöksellä myös erotetuksi liitosta. Jäsenseura on velvollinen suorittamaan ne maksut, jotka ovat jo erääntyneet tai joihin on määrätyksi ajaksi sitouduttu.
8. Liittymis- ja jäsenmaksu
Varsinaisilta jäseniltä ja kannatusjäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää syyskokous. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsen eivät suorita jäsenmaksuja. Kunniapuheenjohtajalla. Eri jäsenryhmillä voi olla toisistaan poikkeavat liittymis- ja jäsenmaksut.
9. Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsen
Liiton varsinainen kokous voi vähintään 5/6:n enemmistön päätöksellä liiton hallituksen esityksestä kutsua liiton kunniapuheenjohtajaksi liiton puheenjohtajana toimineen henkilön, joka on pitkän ajan erityisen merkittävällä tavalla edistänyt liiton tarkoitusperiä. Liiton varsinainen kokous voi vähintään 5/6:n enemmistön päätöksellä kutsua kunniajäseniksi henkilön, joka on pitkän ajan erityisen merkittävällä tavalla edistänyt liiton tarkoitusperiä.
Liiton hallitus tai syyskokous voi hyväksyttyjen ohjesääntöjen mukaisesti myöntää ansiomerkkejä tai muita kunnia- ja huomionosoituksia.
Kunniapuheenjohtaja ja kunniajäsen eivät suorita jäsenmaksuja. Kunniapuheenjohtajalla ja kunniajäsenillä on liiton kokouksissa äänioikeus.
10. Liiton hallinto
Liiton päätösvaltaa käyttää liiton kokous.
Liiton toimeenpanovaltaa käyttää liiton hallitus.
11. Liiton kokoukset
Liitto pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta. Hallitus määrää kokousten pitopaikan.
Liiton kevätkokous pidetään tammi-maaliskuussa ja syyskokous loka-joulukuussa hallituksen määräämänä päivänä.
Ylimääräinen kokous pidetään kun liiton kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle.
Liiton kokouksen päätökseksi tulee, ellei säännöissä toisin ole määrätty, se mielipide jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
12. Liiton kokousten koollekutsuminen
Kutsu varsinaiseen ja ylimääräiseen liiton kokoukseen on julkaistava vähintään 14 päivää ennen kokousta liiton virallisilla internetsivuilla.
13. Varsinaiset kokoukset
Liiton kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat
-
valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
-
todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
-
hyväksytään kokouksen esityslista
-
esitetään tilinpäätös, vuosikertomus ja toiminnantarkastajien lausunto
-
päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille
-
käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
Liiton syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat
-
valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa
-
todetaan kokous laillisuus ja päätösvaltaisuus
-
hyväksytään kokouksen esityslista
-
vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet
-
valitaan joka toinen vuosi hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet erovuoroisten tilalle
-
valitaan yksi tai kaksi toiminnantarkastajaa ja heille varamiehet
-
käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat
Mikäli liiton jäsen haluaa saada jonkin asian liiton kevätkokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle 15. tammikuuta mennessä. Mikäli liiton jäsen haluaa saada jonkin asian liiton syyskokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle 15. lokakuuta mennessä.
14. Hallitus
Hallitukseen kuuluu syyskokouksessa valitut puheenjohtaja ja vähintään 4 ja enintään 6 muuta jäsentä. Hallituksen jäsenten tulee olla täysi-ikäisiä.
Hallituksen puheenjohtaja ja muut jäsenet valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan niin, että puolet jäsenistä on vuosittain erovuorossa. Ensimmäisen toimikauden jälkeen erovuoroiset määrätään arvalla, jolloin erovuoroisten ensimmäiseksi toimikaudeksi tulee yksi vuosi.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä ottaa keskuudestaan tai ulkopuoleltaan sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta, kun he katsovat siihen olevan aihetta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii, kuitenkin vähintään 2 kertaa vuodessa.
Hallitus on päätösvaltainen kun puolet sen jäsenistä ja lisäksi puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.
15. Liiton nimen kirjoittaminen
Liiton nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja yksin, varapuheenjohtaja, sihteeri tai rahastonhoitaja kaksi yhdessä.
Oikeus liiton nimen kirjoittamiseen on lisäksi henkilöllä, jolla on siihen hallituksen erikseen antama henkilökohtainen oikeus.
16. Tilikausi ja toiminnantarkastus
Liiton tilikausi on kalenterivuosi.
Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava toiminnantarkastajille viimeistään kolme (3) viikkoa ennen kevätkokousta. Toiminnantarkastajan tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi (2) viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.
17. Sääntöjen muuttaminen ja liiton purkaminen
Päätös sääntöjen muuttamisesta ja liiton purkamisesta on tehtävä liiton kokouksessa vähintään viiden kuudesosan (5/6) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai liiton purkamisesta.
Liiton purkautuessa käytetään liiton varat liiton tarkoituksen edistämiseen purkamisesta päättävän kokouksen määräämällä tavalla. Liiton tultua lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.